LEHTI- JA YLIOPISTOMIEHENÄ Nuori ylioppilas Lehtimiehenä Historian tutkijasta kansantaloustieteilijäksi Kansantajuinen tieteentekijä

Nuori ylioppilas Syksyllä 1882 Hannes aloittaa opintonsa Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisellä osastolla Hannes suhtautui aina vakavasti elämään sekä opiskeluun ja terveydeltään heikkona ei ottanut osaa ravintolailtoihin tai muihin yleisiin rientoihin, mutta viihtyi sitäkin paremmin tuttavallisessa toveripiirissä. Hän oli sanavalmis sekä vilkas ja toveripiirissään suosittu. Hannes oli uskottu, jolta pyydettiin neuvoa ja tukea. Hanneksella oli niin kutsuttu aivoanemia, ajan muotitauti, joka käytännössä tarkoitti, että hermot olivat kireällä. Hän kärsi unettomuudesta ja vatsahäiriöistä sekä hermostuneisuudesta ja yliherkkyydestä. Masennuskausistaan huolimatta Hannes oli aina liikkeessä. Hän uurasti tukkityömaalla saadakseen kootuksi Valvojan tilaushinnan ja seurasi kiinnostuneena myös politiikkaa muun muassa ylioppilas- ja osakunnissa, erityisesti kielikysymyskiistat kiinnostivat. Hannes, vasta 21-vuotias historian opiskelija, kirjoitti oman opetusohjelmansa Suomen koululaitokselle. Se perustui enemmän käytäntöön sekä opettajan ja oppilaan lähempään suhteeseen. Hannes harkitsi jopa opettajan uraa. Hän myös kritisoi historian opetusta: sen avulla tulisi oppia tuntemaan ja ymmärtämään myös nyky-yhteiskuntaa ja sen ongelmia, ei opetella uskoa listaa Roomaan keisareista.