”Täytyy ymmärtää metsätalouden luonne ja se, että jäsenkunnalla on erilaisia tavoitteita. Ettei lähde sille linjalle, että kaikkien on raivattava metsänsä samalla tavoin,” kuvaili Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta tehtävänsä lähtövaatimuksista.
Hän oli Pellervon Aamussa vieraana 11. maaliskuuta keskustelemassa S-ryhmän hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Pikkaraisen kanssa keskustelemassa siitä, millaista on olla raskaan sarjan luottamustoimessa suuressa osuustoimintayrityksessä. Jussi Linnaranta aloitti myös Pellervon hallituksen jäsenenä tämän vuoden alusta ja Matti Pikkarainen on puolestaan Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja.
Webinaari kokosi aktiivisen kuulijakunnan, joka kävi vilkasta chat-keskustelua lähetyksen aikana, kuunnellun mielipiteenvaihdon kirvoittamana.
Pellervon Aamut ovat 50 minuutin mittaisia ajankohtaiswebinaareja, joiden tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia kaikille osuustoiminnassa mukana oleville ja siitä kiinnostuneille.
Kenen kannattaa lähteä hallintoon?
“Sellaisen, joka käyttää monipuolisesti osuuskunnan palveluita ja siksi tuntee yrityksen hyvin. Silloin löytää vahvuudet ja kehittämispaikat”, totesi Jussi hänelle esitettyyn kysymykseen.
Matti taas muistutti, että mukaan ei kannata lähteä kohottamaan omaa glooriaa jotakin muita tavoitetta varten.
Osuuskaupoilla on varsin monella käytössään listavaalit. Kuinka poliittinen henkilö pitää olla päästäkseen läpi?
“On osittain harhakuva, että vain poliittisen elämän kautta pääsee aktiiviseksi. Ehkä Pääkaupunkiseudulla. Meillä Oulussa esimerkiksi tehtiin osuuskauppaa tutuksi Arina-päivä -kiertueen avulla ja saatiin ehdokkaita pikkukyliltäkin, jotka menivät läpi.”
“On myös harmi, että politiikan kautta tulijoita välillä demonisoidaan, ikään kuin he olisivat ketunhäntä kainalossa tai osuuskauppa käyttäisi heitä hyväksi.
Miten kentän ääntä kuullaan?
Yhteydenpito laajan hallinnon kanssa on tärkeää kuvan muodostamisen kannalta.
S-ryhmän jäsenistö on huikean laaja, noin 80 % suomalaisista kotitalouksista. Ryhmässä kehitetty sisäisiä keskustelualustoja viestinvaihtoon. Kun alueella tulee jotakin merkittävää esiin, sen voi suoraan syöttää sinne ja se tulee näin suoraan hallinnolle tiedoksi.
Suurista linjoista näkökulmia tulee esille lähinnä hallintoelinten keskusteluissa. Suorat yhteydenotot kentältä koskevat sitä, että halutaan joku kauppa tai palveluyksikkö jonnekin tai halutaan kehittää jotakin palvelutoimintaa tai kritisoida jotakin. Mutta ei tällaisten yhteydenottojen määrä Matin mukaan ole mitenkään massiivista.
“Turuilla ja toreilla tulee suoraa palautetta. Lähinnä kuitenkin hallinnon kautta. Kentän ääni meillä ovat piiritoimikunnat. Sieltä ääni kantautuu hyvin pääkonttoriin asti”, Jussi tuumi.
Pitääkö hallituksen olla omistajiensa näköinen?
“Meillä on säännöissä määritelty, että kaikkien jäsenten on oltava omistajia, osuuskunnan jäseniä. Silti Metsä Groupissakin on jo vuosia haettu hallinnon ulkopuolelta osaamista hallintoon, osaamisalueittain. Sama hallintoneuvostossa, sinnekin valitaan osaamiskärki edellä. Edustajisto tulee sitten vaalien kautta, ” kertoi Jussi.
Matti oli keskustelussa täysin samoilla linjoilla: “Ei ole edellytys, että pitää kulkea joku tietty polku: Nouset edustajistoon, josta hallintoneuvostoon, ennen kuin voi tulla valituksi hallitukseen. On korostettava, niin kuin Jussikin sanoi, yrityksen tarpeita. Millaista osaamisvajetta meillä on? Hallituksen jäsenet haetaan ja nimetään sen mukaan”.
SOK:ssa hallituksen valtaosan muodostavat toimitusjohtajat. Muutama vuosi sitten sinne tuotiin kuitenkin myös täysin SOK:n ulkopuolisia jäseniä – vaikka kyllä hekin ovat osuuskaupan jäseniä. Yksi esimerkiksi yliopiston strategiaosaamisen maailmasta, toinen digitaalisen osaamisen maailmasta. Matin mukaan S-ryhmän hallitukseen haetaan sellaista porukkaa, jolla “olisi nenä sen verran auki, että se pystyisi haistelemaan myös tuulta”.
Osuuskauppojen (kahta lukuunottamatta) mallin toimitusjohtajasta hallituksen puheenjohtajana Matti kuittaa historialliseksi jäänteeksi, joka on todettu yhä toimivaksi. Toimitusjohtaja voi hyvin hänen mielestään toimia kaksoisroolissa myös asioiden esittelijänä.
Miten varmistetaan näkemysten diversiteetti?
Jussi kertoi kuulijoille etsivänsä eriäviä mielipiteitä käymällä hallituksen jäsenten kanssa kahdenvälisiä keskusteluita aina kokousten välillä:
“Pidän yhteyttä tasapuolisesti, haistelen tuulia ja kuulostelen tuntemuksia eri asioista. Yrityksen eteenpäin meno vaatii, että kaikki eivät ole koko ajan kaikesta samaa mieltä. Kaivan sellaisia asioita keskusteluun, joista tiedän, että eriäviä mielipiteitä on olemassa.”
Molemmat vieraat kokivat hallituksen puheenjohtajan tehtävätontin risteysalueeksi omistajien ja toimivan johdon välillä.
“Mulla ei ole ollut sellaista kokemusta, että hallinto koostuisi selkääntaputtelijoista. Pikemminkin voisi sanoa, että päinvastoin. Siinä on puheenjohtajalla täysi työ pitää keskustelu kasassa. Kyllä siellä haastetaan puheenjohtajaa ja haastetaan esittelijöitä, Matti kertoi.
Yksi suurista kysymyksistä on hänestä se, onko hallituksen jäsenillä riittävästi tietoa. Tämä tarkoittaa, että valmistelun ja tausta-aineiston on oltava riittävän monipuolista. S-ryhmässä on käytäntönä, että isot, monimutkaisemmat asiat tuodaan ensin iltakoulutyyppisesti keskusteluun ruodittavaksi ja analysoitavaksi ja sen pohjalta tehdään jatkotyötä, joka sitten aikanaan jalostuu päätöskäsittelyyn.
Jussi arvioi tuottavansa lisäarvoa nimenomaan käymällä runsaasti taustakeskusteluita:
“Näin selviää, mistä aiheista pitää lähettää aineistopyyntö toimivalle johdolle. Tietoa pitää olla niin paljon, että hiukan koskee päähän – toiseen ohimolohkoon – silloin päästään tekemään hyviä päätöksiä!
Pärjääkö etänä?
“Olen hyvin kriittinen sen hypetyksen suhteen, että korona tulee muuttamaan ihmisten käyttäytymistä. Ehkä jossakin suhteessa, mutta se, että keskustellaan etäisesti lankojen välityksellä, niin se vie keskustelusta paljon syvyyttä pois. Tekniset päätökset hoituvat hirveän hyvin, mutta pohdinta, resumeeraus siitä, miten mennään eteenpäin, on vaikeampaa. Kun se, miten asiat esitetään, kehonkieli jää puuttumaan”, myönsi Matti.
Molempien suuryhtiöiden hallitukset ovat toistaiseksi kokoontuneet läsnäkokouksiin isoihin tiloihin. Näin ilmeet ja eleet näkyvät niin paljon paremmin, eikä kukaan eksy selaamaan ihan muita asioita. Isompien kokoonpanojen kokouksia korona on vaikeuttanut, se on selvä.
Osuustoiminnan menestysresepti 2030?
Pellervon Päivän teemana 14. huhtikuuta on teemana osuustoiminnan tulevaisuus ja sen vetovoimaisuus nuorille. Jussin mukaan kriittistä on tunnistaa omistajakunnan ja heidän tavoitteidensa muutos. Pitää olla ajan hermolla kiinni.
“Oma tavoitteeni puheenjohtajana on lisätä osuuskunnan me-henkeä, vaikka porukka on todella iso. Me henki tuo sitoutumista yritykseen,” hän summasi.
Matti linjasi samansuuntaisesti: “Tavoitteemme on aina se, että osuuskauppa on kuin kasvot sen omistajista. Kun se on päässyt välillä vähän unohtumaan, silloin on mennyt huonommin. Osuuskaupan on pystyttävä tunnistamaan omistajiensa arvot, jotka elävät ajan myötä. Tänä päivänä se on esimerkiksi vastuullisuus ja eettisyys.”
“Syvin viestimme on, että ei riitä, että tietää, millä rahalla pääsee jäseneksi. Osuustoiminnan Akilleen kantapää on, miten me osaamme välittää jäsenillemme osuustoiminnan merkityksellisyyden arjen toimintojen ja valintojen kautta. Miten me saamme heidät ymmärtämään, että yhdessä me rakennamme parempaa maailmaa ja parempaa huomista?”.