“Olemme LPONetillä kiitollisia siitä, että olemme osuuskunta – se on se tae, ettei meitä vallata emmekä päädy spekulatiivisten ostajien kitoihin. Tuomme tätä esille kaikissa meidän asiakas- ja sidosryhmätapaamisissa, totesi Itä-Uudellamaalla toimivan osuuskunnan toimitusjohtaja Gustaf Forsberg Pellervon Aamussa tiistaina 9. helmikuuta.
Verkkotilaisuuden aiheena oli toimitusjohtajan suhde yritysmuotoon. Mikä rooli sillä on asiakasviestinnässä, ja mihin muuhun se vaikuttaa? Vieraana oli Forsbergin lisäksi Oulun Seudun Sähkön Risto Kantola. OSS on satavuotias 16 500 jäsenen sähkö-, lämpö- ja valokuituosuuskunta.
Runsaan 4000 jäsenen LPO perustettiin 1931 osuuskuntaksi siksi, että loviisalaisten alullepanema osakeyhtiömuotoinen puhelinyhtiö oli päätynyt ulkopuolisten käsiin. Monopoliyhtiön hintapolitiikkaan ei ollut mitään sanomista. Nykyään valokuituihin keskittyvän LPONetin toiminta on monopolitoimintaa: verkkoja ei pienille paikkakunnille kannata rakentaa yhtä enempää.
“Luonnollisessa monopolissa ei mielestäni ole mitään ongelmaa, jos omistaja ja asiakas on sama henkilö”, Forsberg totesi. Tämä koskee yhtälailla esimerkiksi vesihuoltoa. Osuuskunta on parempi kuin kunnallinen yhtiö, koska siinä on aina riski piiloverotukseen.
Osuuskunnan arvo nousee jäsenmäärän myötä
Kasvava osuuskunta on menestyvä osuuskunta. Koska jäsenmäärä ei ole rajattu, arvo nousee osuuksien määrän noustessa. Kyse on siis päinvastaisesta ilmiöstä kuin osakeyhtiössä, jossa osakemäärä on rajattu ja arvonnousu tarkoittaa nimenomaan osakkeiden arvon nousemista.
Vuosituhannen vaihteen tienoilla LPONetissäkin toimittiin Forsbergin mukaan osakeyhtiötä jäljitellen. Vuonna 2010 päätettiin lopettaa ylijäämän palautukset ja osuusmaksun koron maksamiset. Jäsenalennuksiin palaamisen myötä ei kenellekään ollut enää hyötyä omistaa yhtä jäsenyyttä enempää.
“Yhtiössä oli jonkin aikaa vallalla harhaluulo, että osuuksilla pitäisi olla jokin arvo ja niitä pitäisi voida jälkimarkkinoida, jolloin niitä alkoi kertyä sijoittajien taskuihin, hän sanoi.”
Tästä ajattelusta luopuminen johti jäsenmäärän kasvuun. Nyt jokainen uusi jäsen kerryttää yhtiön arvoa 500 euron verran. Se on osuuskunnan tämänhetkinen liittymismaksu.
OSS on energia-alan kummajainen
Oulun Seudun Sähkön identiteetti on selvä sekin, mutta ei aina yhtiön ulkopuolisille:
“Olemme vähän sellainen kummajainen tällä sektorilla, jota joutuu monesti kollegoille selittämään”, kertoi Risto Kantola. Suomessa on noin 100 energia-alan yhtiötä, joista puolenkymmentä on osuuskuntia. Pääosa toimialasta on julkisessa omistuksessa eli kunnat yksin tai yhdessä omistavat.
OSS on 15 yhteisöjäsenen keskusosuuskunta, mutta se hoitaa kaikkien sähköosuuskuntiensa liiketoiminnan. Tällä hetkellä noin 80 % toimialueen kotitalouksista on jäseniä. Liittymismaksu on vain 20 euroa, ja sillä saa jäsenalennusta jo valmiiksi kilpailukykyisistä hinnoista.
Osuuskunnan visio on “Jäsenille parasta arkeen” eli omistajat ovat yrityksen toiminnan keskiössä. Tärkeimpänä kulmana OSS pitää siinä on edullisuutta eli sijoittumista energiayhtiöiden hintakilpailussa halvimmaksi.
Suomen edullisin aiotaan jatkossa olla myös laajakaistan tarjoamisessa. Ei kuitenkaan niin, että edullisuus polkisi alleen monipuolisuuden ja laadukkuuden palvelutarjonnassa. Ja “parasta arkeen” tarkoittaa OSS:ssä myös kunnianhimoista tavoitetta hiilineutraalisuudesta jo 2025.
Osuuskunnan idea on tukea alueellista elinvoimaa
“Missiomme on, että toimimme jäsentemme eduksi ja luomme hyvinvointia alueelle. Yhtenä strategian kulmakivenä on alueen kehityksen mahdollistaminen”, Risto Kantola kertoi.
Ihan samaa vakuutti myös Forsberg:
“LPO:n toiminta-ajattelun ytimessä on investoida toiminta-alueen elinvoimaan ja kilpailukykyyn. Samoin kuin asiakaspalveluun, omistajien palveleminen hyvin on meille erityisen tärkeää.”
Elinvoimaa luodaan kustannustehokkaalla tekemisellä eli menestyvällä liiketoiminnalla. Tuloslaskelman viimeinen rivi on merkittävä.
“Huomattava on kuitenkin se, että meidän kustannustehokkuutemme ei näy pelkästään täällä vaan myös liikevaihdossa myönnettyinä jäsenalennuksina. “
Pellervon Aamussa keskusteltiin myös esimerkiksi toimitusjohtajan roolista suhteessa hallitukseen ja sen mahdollisista eroista osakeyhtiöön verrattuna.
Katso tapahtuman tallenne (0:52h): https://youtu.be/m92PXf7pd3Y.