Itä-Suomen yliopiston tutkimushanke: Nuoret osuustoimintamyönteisiä

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona -hanke järjesti nimeään kantavan osuustoimintaseminaarin tiistaina 6. toukokuuta Joensuussa Itä-Suomen yliopistolla.

Nuoret tuntevat osuustoimintaa heikosti. Yritysmuodon periaatteet kuitenkin sopivat nuorten arvomaailmaan hyvin, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

”Opinnoissaan paljon tietoa yrittäjyydestä ja eri yritysmuodoista saaneet tunsivat osuustoiminnan periaatteet parhaiten ja he myös suhtautuivat siihen myönteisimmin yhdessä sellaisten nuorten kanssa jolla oli omakohtaista kokemusta osuustoiminnasta, esimerkiksi työskentelystä siellä”, totesi apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta hankkeen julkistamisseminaarissa Joensuussa tiistaina.

Tutkimuksessa selvitettiin 3680 opiskelijan tietoja ja mielipiteitä osuustoiminnasta. Vastauksia kyselyyn saatiin kolmesta oppilaitoksesta: Itä-Suomen yliopistosta, Karelia-ammattikorkeakoulusta ja Pohjois-Karjalan ammattiopistosta.

Nuoret suhtautuivat myönteisesti erityisesti osuustoiminnan yhteisöllisyyteen ja humaaneihin arvoihin, mutta käytännön tieto esimerkiksi osuuskunnan periaatteista ja perustamisesta puuttuu. Eräät esimerkiksi pitivät Keskoa osuustoimintayrityksenä. Noin neljä prosenttia vastaajista mainitsivat Keskon tai K-kaupat esimerkkeinä osuustoimintayrityksistä.

Vastaajat yhdistivät osuustoiminnan lähinnä osuuskaupaksi ja keskitetyksi pankkitoiminnaksi, mutta varteenotettavana yrittäjyysvaihtoehtona sitä ei kuitenkaan pidetty.

Tästä huolimatta nuorilla oli selvästi vahvemmin suuntautuneet yhteis- kuin yksinyrittäjyyteen. Ajatuksena heitä siis houkuttelee yrityksen perustaminen yhdessä muiden kanssa. Yhdessä yrittämisen etuina pidettiin esimerkiksi taloudellista helppoutta, vastuun jakamista ja yhteistyötä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittivat myös sen, että mitä konkreettisempia yrityksen perustamisen suunnitelmat ovat, sitä vahvemmin siinä, vain kolmen prosentin kokoisessa joukossa vastaajista, yksinyrittäjyys ja maineen sekä omakohtaisen taloudellisen hyödyn arvot painottuvat.

”Hälyttävää oli, että opettajaksi opiskelevat kokivat saaneensa vain vähän tietoa osuustoiminnasta, vaikka he ehkä itse opettavat tulevaisuudessa yrittäjyyttä”, sanoi projektitutkija Kirsi Hokkila.

Kasvatustieteen opiskelijat olivat myös niiden joukossa, jotka olivat vähiten innokkaita yrittämään. Yliopisto-opiskelijoista innostuneimpia yrittäjyydestä olivat kauppatieteen opiskelijat.

Kaikista vastaajista myönteisimmin yrittäjyyteen suhtautuivat opiskelijat, jotka olivat toimineet aiemmin yrittäjinä.

Tutkimusprojektin puitteissa selvitettiin myös näkökantoja paikallisilta yrittäjiltä, jotka olivat valinneet liiketoimintamuodoksi osuustoiminnan. Selvitykseen valitut paikalliset osuuskunnat olivat Osuuskunta Mekastamo, Osuuskunta Napakka ja Osuuskunta Sontikka.

Yrittäjien perusteita osuuskuntamallin valinnalle olivat muun muassa turvallisuus, monimuotoisuus ja joustavuus.

Tutkimuksen tulosten lisäksi tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilältä, joka pohti kilpailtua kaupan alaa S-ryhmän tulevaisuudennäkymien valossa. Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu kertoi osuustoiminnan vaikuttavuudesta Suomessa. PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä puolestaan nosti puheenvuorossaan esille osuustoiminnan merkityksen alueen elinvoimaisena säilymisen kannalta.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

 


Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä valotti PKO:n roolia alueen elinvoiman edistäjänä.


Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu muistutti osuustoiminnan muovanneen suomalaista yhteiskuntaa jo yli sadan vuoden ajan. Seminaarin päätteeksi hänelle ojennettiin sinivalkoiset villasukat.


SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilän mukaan kilpailu kaupan alalla on koko ajan koventunut, minkä vuoksi myös S-ryhmältä tarvitaan yhä enemmän ketteryyttä ja muuntautumiskykyä.

Teksti ja kuvat: RIKU-MATTI AKKANEN

Jaa artikkeli

Lue myös

No posts found.

Tilaa uutiskirje