Osuustoiminnan isoin haaste on, ettei sitä tunneta riittävästi. Kantar TNS selvitti Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n pyynnöstä 18-30 -vuotiaiden suomalaisten asenteita osuustoimintaa ja yhteisyrittäjyyttä kohtaan. Kävi ilmi, että vain 41 % nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi. Joka neljäs arvelee sen olevan yhdistys ja joka viides veikkaa säätiöksi. Kuitenkin tutkimuksen vastaajat suhtautuivat osuustoimintaan pääosin myönteisesti, kun heille siitä kerrottiin.
– Tulos ei yllätä, mutta syytä huoleen se antaa. Näen, että osuustoiminta on juuri sellainen talouden muoto, jollaista kapitalismin rikkoutumiskeskustelussa nyt peräänkuulutetaan. Se tuo merkityksellisyyttä, koska tämä yritysmalli on hieno mahdollisuus vaikuttaa isoihin haasteisiin, kuten vaikka ilmastonmuutoksen torjuntaan tai hyvinvoinnin tasaisempaan jakautumiseen. Nuorten kannattaisi ehdottomasti ottaa tämä vaikuttamistyökalu haltuun, pohtii Sami Karhu, osuustoiminnan keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja.
Osuuskunta tai keskinäinen vakuutusyhtiö on yritysmuoto, jossa menestyvä liiketoiminta on väline jonkin merkityksellisemmän hyödyn saavuttamiseen. Omistajuus jakautuu tasaisesti ja toimintaa ohjaavat demokratian pelisäännöt. Kertyneet voitot pysyvät siksi toiminta-alueella ja ne laitetaan siellä kiertämään jäsenyhteisön päättämällä tavalla.
Kantarin tutkimuksessa kävi ilmi, että vain joka kymmenes nuori yhdistää osuustoiminnan jonkinlaiseen taloudelliseen yhteistoimintaan. Silti neljä viidestä tutkimuksen vastaajasta tiesi kysyttäessä olevansa jäsenenä jossakin osuustoimintayrityksessä – eniten mainintoja saivat osuuskauppa (61%), osuuspankki (43%) ja keskinäinen vakuutusyhtiö (20%).
Lähes puolet oli sitä mieltä, että osuustoiminnan avulla voi edistää kestävää kehitystä ja elinympäristön laatua. Vaikuttaminenkin innostaa eli kolmasosa nuorista voisi harkita näiden yritysten hallintoon mukaan lähtemistä.
Yhteisyrittäjyys kiinnostaa yrittämisen muotona
Tutkimuksessa kysyttiin myös suhtautumista yrityksen perustamiseen: Vajaa puolet (44%) suomalaisnuorista on kiinnostunut perustamaan sellaisen yhdessä jonkun kanssa, kun vain kolmannes (31%) on kiinnostunut yksinyrittämisestä.
Suurinta mielenkiinto on 18-24-vuotiaiden miesten keskuudessa ja etenkin alemmalla keskiasteella. Siellä pojissa yhteisyrittäjyydestä kiinnostuneita on jopa kolme neljästä. Myös Etelä- ja Länsi-Suomi erottuvat muista tuloksissa innokkaiden suhteen.
Vajaalle kolmannekselle osuuskunta voisi olla vaihtoehto, joka neljännelle ei. Yhdessä tekeminen, pienemmät riskit ja vastuullisen toiminnan tärkeys nousivat merkittävimmiksi myönteisen vastauksen perusteluiksi. Nuoret naiset arvostavat eniten riskien jakamista, kun taas miehillä perustamissyiden kärkeen nousee yllättäen vastuullisuus.
– Meidän on toimittava vahvasti sen puolesta, että osuuskunnista puhuttaisiin lapsille ja nuorille siinä missä osakeyhtiöistäkin. Niin peruskouluissa, toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Yritysmalli tarjoaa paljon mahdollisuuksia, eikä sen hyödyntäminen saisi jäädä tiedonpuutteesta kiinni, Pellervon Sami Karhu toteaa tutkimuksen tärkeimpänä johtopäätöksenä.
Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa: meillä on osuuskuntien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden jäsenyyksiä peräti seitsemän miljoonaa ja huomattavan moni aikuinen on jäsenenä enemmän kuin yhdessä osuustoimintayrityksessä. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 33 miljardia euroa ja ne työllistivät yhteensä 93 000 henkeä.
Osuustoiminta on suomalaista ankkuriomistajuutta, jonka menestys vaikuttaa paljon kansakunnan menestykseen. Meillä on vahvoja osuuskuntia mm. kaupan alalla, finanssialalla, elintarviketuotannossa, metsäteollisuudessa ja infrastruktuuripalveluissa. Pellervon suurimpia jäseniä ovat mm. SOK, LähiTapiola, MetsäGroup ja Valio.
Tutkimus julkistettiin keskiviikkona 14.4. Pellervon Päivässä, osuustoiminnan vuosittaisessa ajankohtaistapahtumassa. Se järjestettiin tällä kertaa verkkotilaisuutena.
Tutkimuksesta
Kantar TNS tutki Osuustoimintakeskus Pellervon toimeksiannosta nuorten tietämystä osuustoiminnasta ja asenteita yhteisyrittäjyyttä kohtaan. Kysely toteutettiin 15.-21.2.2021 ja vastaajana oli Suomen väestöä ja sen alueellista sekä sukupuolten välistä jakautumista edustavasti valittua 18-30-vuotiasta vastaajaa (n= 314).