Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon osuustoimintajohtaja Kari Huhtala väitteli 7. kesäkuuta Lappeenrannassa LUT-yliopiston kauppatieteiden laitoksella tuottajaosuuskuntien hallinnosta.
Tuottajaosuuskunnilla on merkittävä asema Suomen liike-elämässä: Niiden vuotuinen liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Kun mukaan otetaan näiden osuuskuntien omistamat yhtiöt, nousee summa yli 14 miljardin.
Maatalous- ja metsäosuuskunnat edustavat yhteiskuntakriittisiä sektoreita, joilla on iso merkitys esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja maan huoltovarmuudessa. Väitöstutkimusta varten haastateltiin 16 suurimman suomalaisen tuottajaosuuskunnan hallituksen puheenjohtajat sekä joko hallintoneuvoston tai edustajiston puheenjohtaja.
– On yhteiskunnallisesti tärkeää, että osuuskunnilla on toimiva ja hyvin tehtävistään suoriutuva hallitus, Kari Huhtala muistuttaa.
Väitöstutkimuksen mukaan tuottajaosuuskunnat ovat kriittisiä nimittämään hallituksiinsa ulkopuolisia asiantuntijoita. Myös naisten määrä on melko vähäinen, eikä siinä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvua. Osuuskuntien hallintokulttuuri suosii hallitusvalintoja hallinnon sisältä.
Alueellista edustavuutta suositaan
Osuuskuntien käytäntöihin on pitkään kuulunut, että maantieteellisillä alueilla on epävirallista vaikutusvaltaa hallituksen valintaan. Tässä kysymyksessä aineistosta tuli esiin meneillään oleva muutosvaihe, jossa alueellisuuden merkitystä haluttiin vähentää.
– Alueellinen edustavuus ja hallituksen kompetenssivaateet luovat jännitystä valintatilanteeseen. Näissä asioissa on selviä eroja hankintaosuuskuntien, markkinointiosuuskuntien ja omistajaosuuskuntien kesken. Hankintaosuuskunnissa alueellisuuden paine on suurin, Kari Huhtala toteaa.
Väitöstutkimuksen mukaan tuottajaosuuskunnissa suhtaudutaan ulkopuolisten hallitusasiantuntijoiden käyttöön varovasti tai jopa varauksellisesti. Heidän nimittämisensä nähdään perusteltuna tilanteissa, jossa osuuskunta on merkittävässä muutosvaiheessa tai se kohtaa haasteita.
Markkinointiosuuskunnat ja omistajaosuuskunnat korostavat kasvavassa määrin hallituksen jäsenen pätevyyttä. Ensinmainituissa koko arvoketju raaka-aineen hankinnasta sen jalostukseen sekä edelleen myyntiin on osuuskunnan sisällä. Omistajaosuuskuntien tehtävänä on hoitaa omistajuutta pörssiyrityksessä.
Naiset aliedustettuina
Kari Huhtalan tutkimusaineistossa molempien sukupuolten riittävä edustus hallituksessa nähtiin tavoiteltavana asiana, mutta sukupuolikiintiöt eivät saaneet keneltäkään kannatusta. Tulosten perusteella sukupuoli nähtiin enemmänkin resurssina. Käytännössä naiset ovat tuottajaosuuskuntien hallituksissa vähemmistönä, heidän osuutensa on keskimäärin 20 %. Keskiarvoa selvästi heikompi se on lihasektorin omistajaosuuskunnissa ja jonkin verran parempi maito-osuuskunnissa.
Osuuskuntien hallintoneuvoston rooli on muutoksessa suhteessa osuuskuntien omistajaohjaukseen. Eri osuuskuntaryhmien välillä tässä on merkittäviä eroja. Tuottajaosuuskunnissa hallintoneuvoston ja sen puheenjohtajan nähtiin olevan merkittäviä vallankäyttäjiä.
Myös jäsenille on tärkeää, että niiden omistamilla yrityksillä on tehtäviensä tasalla oleva hallitus. Hyvin toimiva hallitus tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Tuottajaosuuskunnissa tällä on aivan erityinen merkitys, koska osuuskunta on kriittinen jäsenen elinkeinon menestykselle.
Liikeyritys- ja jäsenyhteisöroolit on kyettävä yhdistämään
– Osuuskunnan kaksoisluonne jäsenten yhteisönä ja liikeyrityksenä on kaiken ytimessä. Tämän tulee näkyä tuottajaosuuskunnan hallituksen työssä. Hallituksen tulee koostua sellaisista henkilöistä, jotka yhdessä pitävät huolta osuuskunnan taloudellisesta menestymisestä ja samaan aikaan vastaavat jäsenistön odotuksiin, Huhtala korostaa.
Kauppatieteiden johtamisen ja organisaatioiden oppialaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Paradoxes of Director Selection in Agricultural Co-operatives: Understanding Boards’ Conformance and Performance Roles eli Hallituksen jäsenten valintaan liittyvät paradoksit tuottajaosuuskunnissa: hallituksen sovittamis- ja suorituskykyroolien ymmärtäminen. Väitöstilaisuus striimataan 7. kesäkuuta klo 12 alkaen.
Vastaväittäjäksi Lappeenrannan kampukselle saapuu norjalainen professori Morten Huse (BI Norwegian Business School). Väitöskirjan tekemistä on ohjannut professori Iiro Jussila apunaan tutkijaopettaja Pasi Tuominen ja TKI asiantuntija Terhi Tuominen.