Atrian tavoitteena on hiilineutraali nautaketju ja hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla kertovat suomalaisen naudanlihan alhaisesta hiilijalanjäljestä.
Atrian hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla osoittavat selkeästi, että suomalaisen pihvilihan hiilijalanjälki on huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa pienempi. Atrialaisen pihvilihan hiilijalanjälki on noin 25 CO\2\e ruhokiloa kohti, kun kansainvälinen keskiarvo vertailuluku on yli 60 CO\2\e/kg. Hiilijalanjälki on laskettu neljällä atrialaisella emolehmätilalla eri puolilla Suomea vuoden 2020 aikana. Tulokset vaihtelivat välillä 20,1 – 28,5 CO\2\e/kg.
Laskennan pohjana olivat maatilan todellisen tuotannon ja toiminnan tiedot, jolloin lopputuloksena saatiin tilakohtainen tulos. Laskelmassa ei ole huomioitu maaperän/pellonkäytön hiilidioksidipäästöjä eikä hiilensidontaa.
Märehtijän aineenvaihdunta muodostaa lähes puolet naudanlihan hiilijalanjäljestä. Nauta pystyy hyödyntämään nurmirehua ja muuntamaan sen lihaksi ja maidoksi. Naudan pötsissä muodostuu kuitenkin metaania, joka kasvattaa naudan hiilijalanjälkeä.
Sievissä sijaitsevan Hannulan tilan pihvilihan hiilijalanjälki oli alhaisin: 20,1 CO\2\e/ruhokilo.
– Meille eläinten hyvä hoito ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Olemme panostaneet peltojen kasvukuntoon ja sen ansiosta satotasot ovat korkeat. Luomutuotannossa peltojen lannoituksessa karjanlanta ja eläinten rehustuksessa omalla tilalla tuotetut rehut ovat tuotannon perusta, Ahti Hannula Hannulan tilalta kertoo.
– Hannulan tila on erinomainen esimerkki siitä, miten tuottavuus eli nurmen hyvä satotaso ja eläinten ammattitaitoinen kasvatus sekä erinomainen päiväkasvu ja teuraspaino vaikuttavat naudan hiilijalanjälkeen, toteaa hankintajohtaja Sinikka Hassinen Atria Tuottajista.
Suomalainen nauta hyödyntää nurmea eikä syö soijaa
Emolehmätuotanto vastaa Suomessa noin 20 % Suomen naudanlihan tuotannosta. Pihvilihaa tuottavat emolehmät hyödyntävät hyvin vahvasti nurmea. Emolehmät laiduntavat sekä pelto- että luonnonlaitumilla ja siten ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.
YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportin mukaan Etelä-Amerikassa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälki on moninkertainen eurooppalaisen naudan hiilijalanjälkeen verrattuna. Raportin mukaan pihvirotuisen naudan päästöjen kansainvälinen keskiarvo on yli 60 CO\2\e/ruhokilo. (lähde: http://www.fao.org/3/i3437e/i3437e.pdf, s. 24-25).
Kansainvälinen laskentamalli ei huomioi nurmien hiilensidontaa
Nykyiset laskentamenetelmät eivät huomioi nurmien hiilensidontaa, josta odotetaan tutkimustuloksia lähivuosina. Laskennan suorittanut Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua tilan todellisiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n laskentamenetelmät sekä alan uusin tutkimustieto.
Suomalainen emolehmätuotanto pähkinänkuoressa:- 1 600 emolehmätilaa, joilla 62 000 pihvirotuista emolehmää.
- Emolehmä synnyttää vuosittain vasikan, jota se imettää 6-7 kuukautta.
- Vieroituksen jälkeen vasikka kasvatetaan teuraaksi 16-22 kuukauden ikään.
- Emolehmä laiduntaa keväästä syksyyn vasikan kanssa. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta.
- Emolehmät hoitavat ympäristöä laiduntamalla myös luonnon- ja rantalaitumilla.
- Suomalainen naudanlihan tuotanto perustuu nurmeen.
- Suomalaiset naudat eivät syö soijaa.