Atrian hiilitaselaskelmat osoittavat suomalaisen naudanlihan alhaisesta hiilijalanjäljestä

Atrian tavoitteena on hiilineutraali nautaketju ja hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla kertovat suomalaisen naudanlihan alhaisesta hiilijalanjäljestä.

Atrian hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla osoittavat selkeästi, että suomalaisen pihvilihan hiilijalanjälki on huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa pienempi.  Atrialaisen pihvilihan hiilijalanjälki on noin 25 CO\2\e ruhokiloa kohti, kun kansainvälinen keskiarvo vertailuluku on yli 60 CO\2\e/kg. Hiilijalanjälki on laskettu neljällä atrialaisella emolehmätilalla eri puolilla Suomea vuoden 2020 aikana. Tulokset vaihtelivat välillä 20,1 – 28,5 CO\2\e/kg.

Laskennan pohjana olivat maatilan todellisen tuotannon ja toiminnan tiedot, jolloin lopputuloksena saatiin tilakohtainen tulos. Laskelmassa ei ole huomioitu maaperän/pellonkäytön hiilidioksidipäästöjä eikä hiilensidontaa.

Märehtijän aineenvaihdunta muodostaa lähes puolet naudanlihan hiilijalanjäljestä. Nauta pystyy hyödyntämään nurmirehua ja muuntamaan sen lihaksi ja maidoksi. Naudan pötsissä muodostuu kuitenkin metaania, joka kasvattaa naudan hiilijalanjälkeä.

Sievissä sijaitsevan Hannulan tilan pihvilihan hiilijalanjälki oli alhaisin: 20,1 CO\2\e/ruhokilo.
– Meille eläinten hyvä hoito ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Olemme panostaneet peltojen kasvukuntoon ja sen ansiosta satotasot ovat korkeat. Luomutuotannossa peltojen lannoituksessa karjanlanta ja eläinten rehustuksessa omalla tilalla tuotetut rehut ovat tuotannon perusta, Ahti Hannula Hannulan tilalta kertoo.

– Hannulan tila on erinomainen esimerkki siitä, miten tuottavuus eli nurmen hyvä satotaso ja eläinten ammattitaitoinen kasvatus sekä erinomainen päiväkasvu ja teuraspaino vaikuttavat naudan hiilijalanjälkeen, toteaa hankintajohtaja Sinikka Hassinen Atria Tuottajista.

Suomalainen nauta hyödyntää nurmea eikä syö soijaa

Emolehmätuotanto vastaa Suomessa noin 20 % Suomen naudanlihan tuotannosta. Pihvilihaa tuottavat emolehmät hyödyntävät hyvin vahvasti nurmea. Emolehmät laiduntavat sekä pelto- että luonnonlaitumilla ja siten ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportin mukaan Etelä-Amerikassa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälki on moninkertainen eurooppalaisen naudan hiilijalanjälkeen verrattuna. Raportin mukaan pihvirotuisen naudan päästöjen kansainvälinen keskiarvo on yli 60 CO\2\e/ruhokilo. (lähde: http://www.fao.org/3/i3437e/i3437e.pdf, s. 24-25).

Kansainvälinen laskentamalli ei huomioi nurmien hiilensidontaa

Nykyiset laskentamenetelmät eivät huomioi nurmien hiilensidontaa, josta odotetaan tutkimustuloksia lähivuosina. Laskennan suorittanut Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua tilan todellisiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n laskentamenetelmät sekä alan uusin tutkimustieto.

Suomalainen emolehmätuotanto pähkinänkuoressa:
  • 1 600 emolehmätilaa, joilla 62 000 pihvirotuista emolehmää.
  • Emolehmä synnyttää vuosittain vasikan, jota se imettää 6-7 kuukautta.
  • Vieroituksen jälkeen vasikka kasvatetaan teuraaksi 16-22 kuukauden ikään.
  • Emolehmä laiduntaa keväästä syksyyn vasikan kanssa. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta.
  • Emolehmät hoitavat ympäristöä laiduntamalla myös luonnon- ja rantalaitumilla.
  • Suomalainen naudanlihan tuotanto perustuu nurmeen.
  • Suomalaiset naudat eivät syö soijaa.
Jaa artikkeli

Lue myös

Suur-Savon Osuuspankki lahjoittaa LUT-yliopistolle 50 000 euroa

Osuuspankki arvostaa LUTin aktiivista toimintaa Etelä-Savossa sekä pitkään jatkunutta yhteistyötä. Lahjoituksellaan osuuspankki haluaa toimia luonnon ja ympäristön sekä nuorten työllistymisen ja koulutuksen hyväksi. Paikalliset vastuullisuusteot ovat pankin omistaja-asiakkaiden vahva toive.

S-ryhmä kehittää tuotepakkauksiaan vastuullisemmiksi – miljoonien ruukkujen kierrätyskelpoisuus parani

Ei enää mustaa muovia yrtti- ja salaattipakkauksissa. Jatkuva työ tuotepakkausten kehittämisessä vastuullisemmiksi etenee S-ryhmässä, ja yksi tuoreista esimerkeistä löytyy kaupan heviosastolta. Merkittävässä roolissa pakkausuudistusten onnistumisessa on yhteistyö tavarantoimittajien kanssa. S-ryhmän omien merkkien tuotepakkausten kehittäminen on jatkuvaa työtä, jolla pyritään esimerkiksi lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä, parantamaan pakkausten kierrätettävyyttä sekä vähentämään pakkauksissa käytetyn muovin määrää. S-ryhmän omia merkkejä ovat muun muassa Kotimaista, Rainbow ja Xtra.

Lisää uusiutuvaa energiaa: 10 000 uutta aurinkopaneelia S-ryhmän toimipaikkoihin

S-ryhmä on Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja kuluttaja. Tällä hetkellä noin 100 000 aurinkopaneelia tuottaa S-ryhmän myymälöihin, hotelleihin ja logistiikkakeskuksiin sähköä eri puolilla maata. S-ryhmän toimipaikkoihin eri puolilla Suomea aiotaan rakentaa lähes 10 000 uutta aurinkopaneelia tänä vuonna. Kesähelteillä paneelit voivat tuottaa hetkellisesti koko myymälän tarvitseman sähkön. Kaupparyhmän omat tuulivoimalat tuovat kuitenkin eniten virtaa.