Atrian hiilitaselaskelmat osoittavat suomalaisen naudanlihan alhaisesta hiilijalanjäljestä

Atrian tavoitteena on hiilineutraali nautaketju ja hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla kertovat suomalaisen naudanlihan alhaisesta hiilijalanjäljestä.

Atrian hiilitaselaskelmat pihvilihaa tuottavilla emolehmätiloilla osoittavat selkeästi, että suomalaisen pihvilihan hiilijalanjälki on huomattavasti kansainvälistä keskiarvoa pienempi.  Atrialaisen pihvilihan hiilijalanjälki on noin 25 CO\2\e ruhokiloa kohti, kun kansainvälinen keskiarvo vertailuluku on yli 60 CO\2\e/kg. Hiilijalanjälki on laskettu neljällä atrialaisella emolehmätilalla eri puolilla Suomea vuoden 2020 aikana. Tulokset vaihtelivat välillä 20,1 – 28,5 CO\2\e/kg.

Laskennan pohjana olivat maatilan todellisen tuotannon ja toiminnan tiedot, jolloin lopputuloksena saatiin tilakohtainen tulos. Laskelmassa ei ole huomioitu maaperän/pellonkäytön hiilidioksidipäästöjä eikä hiilensidontaa.

Märehtijän aineenvaihdunta muodostaa lähes puolet naudanlihan hiilijalanjäljestä. Nauta pystyy hyödyntämään nurmirehua ja muuntamaan sen lihaksi ja maidoksi. Naudan pötsissä muodostuu kuitenkin metaania, joka kasvattaa naudan hiilijalanjälkeä.

Sievissä sijaitsevan Hannulan tilan pihvilihan hiilijalanjälki oli alhaisin: 20,1 CO\2\e/ruhokilo.
– Meille eläinten hyvä hoito ja hyvinvointi ovat tärkeitä. Olemme panostaneet peltojen kasvukuntoon ja sen ansiosta satotasot ovat korkeat. Luomutuotannossa peltojen lannoituksessa karjanlanta ja eläinten rehustuksessa omalla tilalla tuotetut rehut ovat tuotannon perusta, Ahti Hannula Hannulan tilalta kertoo.

– Hannulan tila on erinomainen esimerkki siitä, miten tuottavuus eli nurmen hyvä satotaso ja eläinten ammattitaitoinen kasvatus sekä erinomainen päiväkasvu ja teuraspaino vaikuttavat naudan hiilijalanjälkeen, toteaa hankintajohtaja Sinikka Hassinen Atria Tuottajista.

Suomalainen nauta hyödyntää nurmea eikä syö soijaa

Emolehmätuotanto vastaa Suomessa noin 20 % Suomen naudanlihan tuotannosta. Pihvilihaa tuottavat emolehmät hyödyntävät hyvin vahvasti nurmea. Emolehmät laiduntavat sekä pelto- että luonnonlaitumilla ja siten ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö FAO:n raportin mukaan Etelä-Amerikassa tuotetun naudanlihan hiilijalanjälki on moninkertainen eurooppalaisen naudan hiilijalanjälkeen verrattuna. Raportin mukaan pihvirotuisen naudan päästöjen kansainvälinen keskiarvo on yli 60 CO\2\e/ruhokilo. (lähde: http://www.fao.org/3/i3437e/i3437e.pdf, s. 24-25).

Kansainvälinen laskentamalli ei huomioi nurmien hiilensidontaa

Nykyiset laskentamenetelmät eivät huomioi nurmien hiilensidontaa, josta odotetaan tutkimustuloksia lähivuosina. Laskennan suorittanut Envitecpolis hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa kansainvälistä Cool Farm Tool -työkalua. Cool Farm Tool on erikoistunut alkutuotannon hiilipäästöjen laskentaan ja sen avulla saadaan laskettua tilan todellisiin tietoihin ja toimintoihin perustuva hiilijalanjälki. Laskennan pohjana on IPCC:n laskentamenetelmät sekä alan uusin tutkimustieto.

Suomalainen emolehmätuotanto pähkinänkuoressa:
  • 1 600 emolehmätilaa, joilla 62 000 pihvirotuista emolehmää.
  • Emolehmä synnyttää vuosittain vasikan, jota se imettää 6-7 kuukautta.
  • Vieroituksen jälkeen vasikka kasvatetaan teuraaksi 16-22 kuukauden ikään.
  • Emolehmä laiduntaa keväästä syksyyn vasikan kanssa. Laiduntaminen lisää luonnon monimuotoisuutta.
  • Emolehmät hoitavat ympäristöä laiduntamalla myös luonnon- ja rantalaitumilla.
  • Suomalainen naudanlihan tuotanto perustuu nurmeen.
  • Suomalaiset naudat eivät syö soijaa.
Jaa artikkeli

Lue myös

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.

Metsä Group järjesti toimittajilleen vastuullisuuskilpailun – voittaja Soilfood

Soilfood Oy valittiin voittajaksi Metsä Groupin toimittajien vastuullisuuskilpailussa. Yritys valmistaa muun muassa metsäteollisuuden jäte- ja sivuvirroista maanparannusaineita maatiloille ja uusioraaka-aineita teollisuudelle. Metsä Group haastoi tänä vuonna palvelu- ja tavarantoimittajat ensimmäistä kertaa vastuullisuuskilpailuun, johon osallistui yhteensä 92 ehdotusta.