HKScan edistää yhdessä sopimustuottajiensa kanssa paikallista hiilensidontaa ruokaketjussaan. Uudessa pilottihankkeessa lannoitetaan 500 hehtaaria metsää. Pilotin tavoitteena on sitoa hiiltä (CO2) 5 miljoonaa kiloa 8 vuodessa.
HKScan luo vastuullisen ruoantuotannon tulevaisuutta Itämeren alueella. Tavoitteellinen Zero Carbon -ilmastosuunnitelma tähtää hiilineutraaliin ruokaketjuun vuoden 2040 loppuun mennessä. HKScan on sitoutunut asettamaan Science Based Targets -aloitteen mukaiset tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet. Zero Carbon-työhön kuuluu merkittävän päästölähteiden vähentämisen rinnalla hiilinielujen lisäämistä yhdessä sopimustuottajien ja kumppaneiden kanssa. Hiilinieluja edistäviä ratkaisuja tutkitaan parhaillaan HKScanin sopimustuottajien pelloilla ja nyt myös metsänlannoituspilotissa.
Lannoitukset ympäristö huomioiden
Metsänlannoituspilottiin kuuluu 500 hehtaaria metsää eteläisessä Suomessa. Lannoitettavat metsäpalstat on valittu huolella ympäristö huomioiden. Kohteissa puuston kasvu on jo lähtökohtaisesti hyvää. Näin varmistetaan, että kasvava puusto hyödyntää ravinteet tehokkaasti ja lannoitus tapahtuu ympäristöystävällisesti. Metsän marjoja ja sieniä voi syödä turvallisin mielin, koska samoja tutkittuja ja turvallisia lannoitteita käytetään myös peltoviljelyssä.
”Lannoitus lisää merkittävästi hiilen sitoutumista puustoon ja nopeuttaa puuston kasvua ja järeytymistä tukkipuuksi. Tukkipuun käyttö huonekalujen ja puutalojen valmistuksessa lisää myös pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarastoja. Kestävä hiilinielujen ja -varastojen lisäys maa- ja metsätaloudessa on keskeinen osa ilmastomuutoksen torjuntaa ja tätä työtä tutkimme HKScan Agrofood Ecosystem® -verkostossa yhdessä kumppaneidemme ja sopimustuottajien kanssa”, painottaa HKScanin alkutuotannon strategisista hankkeista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.
Kivennäismaiden männiköiden ja kuusikoiden kertalannoitus lisää runkopuun kasvua 10–20 kuutiometriä hehtaarilla lannoitusta seuraavien 6–8 vuoden kuluessa. Lannoitus lisää puuston hiilensidonnan ohella myös muun kasvillisuuden hiilensidontaa ja hiilenvarastoja. Lisäksi se kasvattaa maan orgaaniseen ainekseen sitoutuneen hiilen määrää. Tämä johtuu lisääntyneestä kariketuotannosta ja orgaanisen aineksen hajoamisen hidastumisesta.
”Lannoitus on erinomainen keino lisätä metsien hiilensidontaa ja hiilenvarastoja. Tässä mielessä lannoitus on eräänlainen ilmastoteko”, kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola.
Hiilensidonnan mittaus
Metsänlannoituspilotissa mitataan metsien lisääntynyttä hiilensidontaa. Pilotin käytännön toteuttamisesta ja hiilensidontalaskennasta vastaa Havulatva Oy.
Yhden puukuutiometrin lisäkasvu sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hiilidioksiditonnin verran.
”Viidensadan metsähehtaarin lannoitus sitoo hiilidioksidia 5 milj. kg CO2 lannoitusvaikutuksen aikana. Ilmastoteko vastaa viidensadan suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Metsäpalstoille tehdään otantatarkastukset ja laskenta, joiden avulla todennetaan lisätty hiilensidonta”, sanoo toimitusjohtaja Samuli Kallio Havulatva Oy:sta.
”Metsänlannoitus on hyvä käytännön esimerkki, miten edistämme paikallista hiilensidontaa yhdessä tuottajiemme kanssa. Tällä pilotilla emme kompensoi HKScanin hiilijalanjälkeä, mutta haluamme tarkastella mahdollisuuksia avoimin mielin. Olemme valmiit skaalaamaan parhaat ratkaisut kaikille markkinoillemme”, Jahnsson jatkaa.