pellervo

Iso joukko yritysjohtajia ja tutkijoita vetoaa opetus- ja kulttuuriministereihin, että osuustoiminta saataisiin vahvemmin mukaan suomalaiseen kouluopetukseen. Syynä on yhteinen huoli siitä, että osuustoiminnallisten yritysten edustama yritys- ja talousmalli näkyy koulujärjestelmässä nyt erittäin huonosti.  Allekirjoittajien joukossa ovat mm. S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Tradekan toimitusjohtaja

Kokkolan, Pietarsaaren, Ylivieskan ja Vaasan talousalueilla toimiva KPO on Suomen parhaiten menestyvä osuuskauppa. Se pärjäsi muita paremmin etenkin liikevaihdon kasvattamisessa, kun kasvuprosentti oli yli yhdeksän prosenttia.   Tilinpäätöksiin perustuvassa vertailussa kolmen edellisen vuoden kärkimenestyjä PKO Pohjois-Karjalasta jäi nyt toiseksi. Jos tarkastellaan viimeistä 10 vuotta, PKO on ollut paras viidesti ja KPO kolmesti.   OT-Vuosikirjan yritysanalyytikko Pasi

Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla, yli 35 miljardiin euroon. Tämä on selvästi kovempi suoritus kuin taloudessa keskimäärin. Suurimpina vaikuttajina olivat OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group, joilla kaikilla liiketulos oli 400-500 miljoonaa edellisvuotta kovempi. Sen sijaan lihataloilla oli haasteita kannattavuudessaan.  Yleisesti käyttäjäomisteisten yritysten kasvu ja kannattavuus paranivat ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät

Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause “Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa” toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.

“Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä – ja vähän päässyt unohtumaan päässyt – rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille”, totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. 

Uusi osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuuri vahvistaa erityisesti osuustoiminnallisiin ja keskinäisiin yhtiöihin liittyvää osaamista Turun yliopistossa.