Professori Eero Uusitalo in memoriam

Professori Eero Uusitalo menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 5.12.2015 kotonaan Perniössä. Vain muutama päivä ennen kuolemaansa Eero oli luopunut pitkäaikaisesta puheenjohtajuudestaan Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Eläkkeelle hän oli jäänyt emeritus maaseutuneuvoksena maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteerin tehtävästä kolme vuotta aikaisemmin.

Eero Uusitalon elämäntyöstä kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi ja maaseutupolitiikan uudistamiseksi jää Suomalaisen maaseutupolitiikan historiaan vaikuttava jälki. Kokonainen aikakausi voitaisiin nimetä ”Eeron savotaksi”, joka kokosi valtakunnalliset toimijat yhteistyöhön, laati maaseutupoliittiset ohjelmat, ideoi ja suunnitteli, organisoi ja toteutti lukemattomia kylä- ja kuntahankkeita vertaisverkostoineen ja toimintamalleineen. Voimien kokoaminen yhteistyöhön hallinnon sektorirajojen yli sekä yksityisen, julkisen ja kansalaistoiminnan sektoreiden välinen sopimuksellisuus olivat uuden maaseutupolitiikan keskeistä työsarkaa. Eeron savotassa paikalliset toimijat ja hankkeiden tekijät edustivat asiantuntemusta, siihen eivät muodollinen hallinnollinen asema, poliittinen valta tai akateeminen titteli riittäneet. Moni urautunut ja vanhentunut käytäntö joutui taipumaan Eeron savotan ehtoihin. Uusi maaseutupolitiikka muutti käytäntöjä ja avasi avarampia näköaloja.

Eero Uusitalo ymmärsi suomalaisen maaseutupolitiikan kansainvälisen merkityksen. EU:n rakennerahasto-ohjelmat mahdollistivat uudenlaisia toimintamalleja maaseutupolitiikan instrumenteiksi. Niitä tehtiin Eeron johdolla tunnetuiksi myös OECD:n arvovaltaisilla politiikan arviointifoorumeilla. Eeron omat teokset ovat englanniksi käännettyinä innostaneet maaseudun ja erityisesti osuustoiminnan kehittäjiä ja päättäjiä esimerkiksi Afrikan osuustoiminnallisissa järjestöissä. Globaalin muutoksen aallokossa uusosuustoiminnan kaltaiset taloudellisen yhteistoiminnan uudet ratkaisut kokivat renessanssin. Niille Eero Uusitalo antoi varauksettoman tukensa kylien elinvoimaisuuden ja maaseutupolitiikan kehittämisvälineinä. Tuesta sai osansa myös Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti uusosuuskuntien edistämistä varten koulutuksen, neuvonnan ja oppimateriaalien avulla.

Taloudellisen yhteistoiminnan avulla pienistä puroista kasvaa voimaa, jota maaseudulta ei muutoin löydy myönteisen kehityksen käynnistämiseksi. Osuustoiminnan tutkijat, opettajat ja kehittäjät muistavat kiitollisuudella professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalon elämäntyötä, hyvän ystävän sydäntä, päätä ja kättä.

Tapani Köppä
Shimelles Tenaw

Kirjoittajat ovat Eero Uusitalon ystäviä ja tutkimuskumppaneita.

Jaa artikkeli

Lue myös

What, mikä se osuuskunta oikein olikaan?

Kesätyöntekijämme Lumi pääsi kahden viikon ajan tutustumaan tarkemmin osuuskuntiin ja tutkimaan millaista toimistotyö tällaisessa organisaatiossa on. Kaikista ei tarvitse kouluttaa osuustoiminnan asiantuntijoita, mutta osuustoiminnasta pitäisi tarjota enemmän kiinnostavaa ja innostavampaa tietoa!

Pellervon lausunto yritysvastuulaista

Pellervon pitää tärkeänä, että hallituksen esityksessä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevassa yritysten huolellisuusvelvoitteessa eli niin kutsutussa yritysvastuulaissa on huomioitu kansallisen lisäsääntelyn vaikutukset alkutuotantoon ja yritysvastuulakia esitetään sovellettavaksi osuuskuntiin kestävyysraportointia vastaavalla tavalla.

Tilaa uutiskirje