Professori Eero Uusitalo in memoriam

Professori Eero Uusitalo menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 5.12.2015 kotonaan Perniössä. Vain muutama päivä ennen kuolemaansa Eero oli luopunut pitkäaikaisesta puheenjohtajuudestaan Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Eläkkeelle hän oli jäänyt emeritus maaseutuneuvoksena maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteerin tehtävästä kolme vuotta aikaisemmin.

Eero Uusitalon elämäntyöstä kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi ja maaseutupolitiikan uudistamiseksi jää Suomalaisen maaseutupolitiikan historiaan vaikuttava jälki. Kokonainen aikakausi voitaisiin nimetä ”Eeron savotaksi”, joka kokosi valtakunnalliset toimijat yhteistyöhön, laati maaseutupoliittiset ohjelmat, ideoi ja suunnitteli, organisoi ja toteutti lukemattomia kylä- ja kuntahankkeita vertaisverkostoineen ja toimintamalleineen. Voimien kokoaminen yhteistyöhön hallinnon sektorirajojen yli sekä yksityisen, julkisen ja kansalaistoiminnan sektoreiden välinen sopimuksellisuus olivat uuden maaseutupolitiikan keskeistä työsarkaa. Eeron savotassa paikalliset toimijat ja hankkeiden tekijät edustivat asiantuntemusta, siihen eivät muodollinen hallinnollinen asema, poliittinen valta tai akateeminen titteli riittäneet. Moni urautunut ja vanhentunut käytäntö joutui taipumaan Eeron savotan ehtoihin. Uusi maaseutupolitiikka muutti käytäntöjä ja avasi avarampia näköaloja.

Eero Uusitalo ymmärsi suomalaisen maaseutupolitiikan kansainvälisen merkityksen. EU:n rakennerahasto-ohjelmat mahdollistivat uudenlaisia toimintamalleja maaseutupolitiikan instrumenteiksi. Niitä tehtiin Eeron johdolla tunnetuiksi myös OECD:n arvovaltaisilla politiikan arviointifoorumeilla. Eeron omat teokset ovat englanniksi käännettyinä innostaneet maaseudun ja erityisesti osuustoiminnan kehittäjiä ja päättäjiä esimerkiksi Afrikan osuustoiminnallisissa järjestöissä. Globaalin muutoksen aallokossa uusosuustoiminnan kaltaiset taloudellisen yhteistoiminnan uudet ratkaisut kokivat renessanssin. Niille Eero Uusitalo antoi varauksettoman tukensa kylien elinvoimaisuuden ja maaseutupolitiikan kehittämisvälineinä. Tuesta sai osansa myös Helsingin yliopiston osuustoimintainstituutti uusosuuskuntien edistämistä varten koulutuksen, neuvonnan ja oppimateriaalien avulla.

Taloudellisen yhteistoiminnan avulla pienistä puroista kasvaa voimaa, jota maaseudulta ei muutoin löydy myönteisen kehityksen käynnistämiseksi. Osuustoiminnan tutkijat, opettajat ja kehittäjät muistavat kiitollisuudella professori, maaseutuneuvos Eero Uusitalon elämäntyötä, hyvän ystävän sydäntä, päätä ja kättä.

Tapani Köppä
Shimelles Tenaw

Kirjoittajat ovat Eero Uusitalon ystäviä ja tutkimuskumppaneita.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä

Pellervo tuo lausunnossaan esiin painopistevalintojen riskit ja mahdollisuudet sekä korostaa tasapuolisen ja monimuotoisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi nostetaan osuuskuntien rooli ja esitetään konkreettisia ehdotuksia rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämiseksi sekä alueellisen potentiaalin hyödyntämiseksi.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Ehdota Vuoden osuustoimintatekoa! 

Pian on aika jälleen nostaa esiin mitä puhuttelevaa on jokin osuuskunta, -pankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö äskettäin tehnyt: Uusi avaus paikallisyhteisön hyväksi? Painava jäsenhyöty? Innovatiivinen tapa olla osuustoiminnallinen? Pellervon Päivässä 2. huhtikuuta 2025 tullaan julkistamaan toisen kerran Vuoden osuustoimintateko. 

Tilaa uutiskirje