Hankkija-brändi palaa markkinoille

Hankkija oy tiedotti, että sen markkinointibrändit Agrimarket ja Multasormi on muutettu Hankkijaksi vuoden 2016 alussa. Muutoksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa Hankkijan yhtenäisyyttä ja identiteettiä sekä yhdenmukaistaa, tehostaa ja selkeyttää Hankkijan markkinointia.

”Nimenmuutoksen myötä Hankkija palaa takaisin juurilleen. Olemme suomalaisen maanviljelijän, hevos-, lemmikkieläin- ja puutarhaharrastajan kauppa. Hankkija on perinteinen ja luotettava brändi, jolla on merkittävä historia suomalaisessa maanviljelyksessä ja koko yhteiskunnassa. Hankkija on myös kuvaava nimi nykyiselle palvelu- ja tuotevalikoimallemme. Hankkija nimenä on meille todellinen vahvuus”, sanoo Hankkijan toimitusjohtaja Ensio Hytönen.

Hankkija-nimi on otettu virallisesti markkinointikäyttöön vuoden 2016 alusta alkaen.  Agrimarket- ja Multasormi-tunnukset poistuvat käytöstä tämän vuoden aikana. Valomainokset ja muut nimikyltit Hankkijan myymälöissä ja muissa toimipaikoissa vaihdetaan asteittain noin vuoden kuluessa. Hankkija tarjoaa maatalousyritysasiakkailleen maatalouden tuotantotarvikkeita ja koneita. Kuluttajille tarjotaan puutarha-, hevos- ja lemmikkieläintuotteita sekä rautakaupan tuotteita.

SOK osti Hankkijan maatalousliiketoiminnot 90-luvun alussa ja toimintoja yhdistettiin Alueosuuskauppojen kanssa. Yhtiön nimeksi tuli Hankkija-Maatalous Oy ja se jatkoi vanhan Hankkijan perinteitä Suomen johtavana maatalouskauppiaana.  Vuonna 1992 otettiin käyttöön Agrimarket-brändi, millä nimellä maatalouskauppaa on tehty 23 vuoden ajan. Vuonna 1994 ryhdyttiin käyttämään puutarhakaupan brändinä SOK:n tunnetuksi tekemää Multasormea. Multasormesta kasvoi nopeasti Suomen laajin ja tunnetuin puutarhakauppa.

Vuoden 2013 alussa SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön tanskalaiselle maatalousalan toimijalle Danish Agrolle

Jaa artikkeli

Lue myös

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.