Hankkija-brändi palaa markkinoille

Hankkija oy tiedotti, että sen markkinointibrändit Agrimarket ja Multasormi on muutettu Hankkijaksi vuoden 2016 alussa. Muutoksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa Hankkijan yhtenäisyyttä ja identiteettiä sekä yhdenmukaistaa, tehostaa ja selkeyttää Hankkijan markkinointia.

”Nimenmuutoksen myötä Hankkija palaa takaisin juurilleen. Olemme suomalaisen maanviljelijän, hevos-, lemmikkieläin- ja puutarhaharrastajan kauppa. Hankkija on perinteinen ja luotettava brändi, jolla on merkittävä historia suomalaisessa maanviljelyksessä ja koko yhteiskunnassa. Hankkija on myös kuvaava nimi nykyiselle palvelu- ja tuotevalikoimallemme. Hankkija nimenä on meille todellinen vahvuus”, sanoo Hankkijan toimitusjohtaja Ensio Hytönen.

Hankkija-nimi on otettu virallisesti markkinointikäyttöön vuoden 2016 alusta alkaen.  Agrimarket- ja Multasormi-tunnukset poistuvat käytöstä tämän vuoden aikana. Valomainokset ja muut nimikyltit Hankkijan myymälöissä ja muissa toimipaikoissa vaihdetaan asteittain noin vuoden kuluessa. Hankkija tarjoaa maatalousyritysasiakkailleen maatalouden tuotantotarvikkeita ja koneita. Kuluttajille tarjotaan puutarha-, hevos- ja lemmikkieläintuotteita sekä rautakaupan tuotteita.

SOK osti Hankkijan maatalousliiketoiminnot 90-luvun alussa ja toimintoja yhdistettiin Alueosuuskauppojen kanssa. Yhtiön nimeksi tuli Hankkija-Maatalous Oy ja se jatkoi vanhan Hankkijan perinteitä Suomen johtavana maatalouskauppiaana.  Vuonna 1992 otettiin käyttöön Agrimarket-brändi, millä nimellä maatalouskauppaa on tehty 23 vuoden ajan. Vuonna 1994 ryhdyttiin käyttämään puutarhakaupan brändinä SOK:n tunnetuksi tekemää Multasormea. Multasormesta kasvoi nopeasti Suomen laajin ja tunnetuin puutarhakauppa.

Vuoden 2013 alussa SOK myi Hankkija-Maatalous Oy:n osake-enemmistön tanskalaiselle maatalousalan toimijalle Danish Agrolle

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä

Pellervo tuo lausunnossaan esiin painopistevalintojen riskit ja mahdollisuudet sekä korostaa tasapuolisen ja monimuotoisen elinkeinopolitiikan merkitystä. Lisäksi nostetaan osuuskuntien rooli ja esitetään konkreettisia ehdotuksia rahoitus- ja tukijärjestelmien kehittämiseksi sekä alueellisen potentiaalin hyödyntämiseksi.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Tilaa uutiskirje