Vuodenkierto lähenee päätepistettään. Kohta koittaa hetki, jolloin vetäydymme kukin tavallamme joulun viettoon. Kulunut vuosi on ollut vaativa. Alkuvuoden koronarajoitteet vaihtuivat keskusteluun turvallisuuteen. Molemmat asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa. Ne ovat kuitenkin vaikuttaneet ihmisten ja yritysten arkeen ja mieliin. Toivon, että kulunut vuosi on kaikesta huolimatta ollut myönteinen ja tuonut mukanaan hyviä muistoja. Hyvän tulevaisuuden
Pellervolla on monta roolia. Yksi niistä on yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. Teemme päättäjille niin kansallisella kuin Euroopan tasolla tutuksi osuustoimintaa yrittämisen muotona. Vaikutamme, että osuuskunnat ovat samalla viivalla muiden yritysmuotojen kanssa ja toimintamuodon erityispiirteet huomioidaan niin lainsäädännössä kuin yritysrahoituksessa. Vaikuttamistyömme keskiössä kotimaassa ovat seuraavan vuoden aikana ensi kevään eduskuntavaalit, tulevat hallitusneuvottelut ja uuden vaalikauden valmistelutyön
Kysymys: Osuuskuntamme ei ole toiminut enää pitkään aikaan ja olemme keskustelleet osuuskunnan jäljellä olevien varojen jakamisesta jäsenten kesken. Olemme yrittäneet tuloksetta selvittää monesta paikasta, missä vaiheessa osuusmaksut voidaan palauttaa jäsenille. Entä miten toimitaan vararahaston kanssa? Milloin vararahastossa olevat varat voidaan jakaa jäsenille? Vastaus: Osuuskunnan toiminnan aikana yhtiön varojen jakamista on rajoitettu mm. osuuskunnan velkojien aseman
Suomen ja Euroopan suurimpiin kuuluva osuuskunta Metsäliitto on liittynyt ruotsinkielisen osuustoimintajärjestön Finlands Svenska Andelsförbundin (Andelsförbundet) jäseneksi. ”Metsäliitolla on noin 7000 ruotsinkielistä jäsentä, joten liittyminen tuntui luontevalta. Näiden jäsenten huomioiminen lisää entisestään luottamusta ja yhteistyötä alueilla, joilla Metsä Groupilla on jalostavaa teollisuutta jo olemassa ja myös uusia suunnitelmia tekeillä”, sanoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta. ”Toivotamme
Uuteen tehtävään tarttuessa uteliaisuuden liekki roihuaa. On uuden tiedon, näkökulmien ja ihmisten äärellä. Erilaisia palasia yhdistämällä rakentaa itselleen kokonaiskuvaa ja askeleita eteenpäin. Ensimmäisinä viikkoina Pellervon toimitusjohtajana olen iloinnut ajatuksia herättävistä keskusteluhetkistä, uusien työkavereiden kanssa asioiden pallottelusta ja osuuskunta-aineistoon perehtymisestä. Tutuksi ovat tulleet ihmiset, osuustoiminnan historia, nykytila ja tulevaisuuden odotukset. Samalla tiedostaa, että on alkumatkassa tehtävässään
Gisela Kubon-Gilken ja Juhani Laurinkarin alunperin saksaksi ilmestynyt Osuuskunnat ja kilpailutalous – Kansainvälinen vertaileva instutionaalinen ja sosioekonominen analyysi talouden demokratisoitumisesta on julkaistu Pellervon verkkosivuilla suomenkielisenä pdf-kirjana. Hannes Gebhardin rahasto tuki tekijöitä käännöskustannuksissa. “Kriisiajat lisäävät keskustelua vaihtoehtoisista talous- ja yhteiskuntamalleista. Tuottava osuustoiminnallinen talousrakenne on pandemian sekä tulo- ja varallisuuseroje kasvun myötä noussut uudelleen keskeiseksi yhteiskunta- ja talouspoliittisen keskustelun
Iso joukko yritysjohtajia ja tutkijoita vetoaa opetus- ja kulttuuriministereihin, että osuustoiminta saataisiin vahvemmin mukaan suomalaiseen kouluopetukseen. Syynä on yhteinen huoli siitä, että osuustoiminnallisten yritysten edustama yritys- ja talousmalli näkyy koulujärjestelmässä nyt erittäin huonosti. Allekirjoittajien joukossa ovat mm. S-ryhmän pääjohtaja Hannu Krook, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, LähiTapiola-ryhmän pääjohtaja Juha Koponen, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme, Tradekan toimitusjohtaja
Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.
Osuustoiminta-lehden vuosikirjanumeron julkistamistilaisuus järjestettiin 1. syyskuuta klo 9-10. Videolta (1 h 1 min) selviää mm. Miten meni osuustoimintayritysten v. -21? Ketkä kasvattivat liikevaihtoa eniten? Missä jaettiin parhaat bonukset? Mikä oli menestynein osuuskauppa, entä -pankki? Esitysdiat: Osuustoimintayritysten vuosi 2021. Jukka Suvitie, PI-Johtamiskoulu Osuuskauppojen ja -pankkien menestyjät. Pasi Saarnivaara, Kantar Agri Osuustoiminta ruuan huoltovarmuuden tukijalkana. Sari Forsman-Hugg,
Kokkolan, Pietarsaaren, Ylivieskan ja Vaasan talousalueilla toimiva KPO on Suomen parhaiten menestyvä osuuskauppa. Se pärjäsi muita paremmin etenkin liikevaihdon kasvattamisessa, kun kasvuprosentti oli yli yhdeksän prosenttia. Tilinpäätöksiin perustuvassa vertailussa kolmen edellisen vuoden kärkimenestyjä PKO Pohjois-Karjalasta jäi nyt toiseksi. Jos tarkastellaan viimeistä 10 vuotta, PKO on ollut paras viidesti ja KPO kolmesti. OT-Vuosikirjan yritysanalyytikko Pasi
Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna kahdeksalla prosentilla, yli 35 miljardiin euroon. Tämä on selvästi kovempi suoritus kuin taloudessa keskimäärin. Suurimpina vaikuttajina olivat OP Ryhmä, LähiTapiola ja Metsä Group, joilla kaikilla liiketulos oli 400-500 miljoonaa edellisvuotta kovempi. Sen sijaan lihataloilla oli haasteita kannattavuudessaan. Yleisesti käyttäjäomisteisten yritysten kasvu ja kannattavuus paranivat ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät
usi alkaa pitkästä aikaa toistemme lähitapaamisilla. Työpaikoilla, seminaareissa, asiakastilanteissa. Osuustoimintakeskus Pellervossa olemme lähes juhlamielellä, kun saamme nyt käyttöömme saneeratut tilat Simonkatu 6:ssa Helsingissä.
Perinteisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina osuuskunnat eri puolilla maailmaa viettävät kansainvälistä osuustoimintapäivää (#CoopsDay). 2.heinäkuuta 2022 juhlitaan jo 100. kerran. Kymmenen vuotta sitten vietettiin YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta, joka toi esiin osuuskuntien ainutlaatuisen panoksen maailman kehittämiseen. Vuoden 2022 osuustoimintapäivän tunnuslause “Osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa” toistaa tutun kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teeman.
Tämä kirje käynnistää tärkeän nimienkeruukampanjan. Tavoitteenamme on koota mahdollisimman iso rintama osuustoimintayritysten johtoa ja tutkijoita vetoomukseen, joka vaatii osuustoiminnalle parempaa asemaa kouluopetuksessa yliopistot mukaan lukien. Aiheesta on puhuttu aiemminkin, mutta lisää painetta tarvitaan.
Osuustoimintakeskus Pellervon hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta pitämässään kokouksessa Pellervon eduskuntavaaliohjelman 2023. Pellervon eduskuntavaaliohjelma 2023:Työtä ja hyvinvointia osuustoiminnan avulla
“Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä – ja vähän päässyt unohtumaan päässyt – rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille”, totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta talotekniikan ja teollisuuden asennus- ja huoltotoiminnan yritysten hankintaosuuskunnan Salok Osk:n yhdistyksen jäseneksi. Salokilla on yli 40 jäsenyritystä.
Lähitarkastelussa Kantar Agrin tuore Osuustoimintatutkimus 2022. Edelliset vastaavat tutkimukset on tehty 2017 ja 2007. Tutkimuksen 75 diagrammikuvasta kiinnostavimmat poimii ja analysoi Kantarin tutkija Pasi Saarnivaara, joka vastasi tutkimuksen toteutuksesta. Keskustelukumppanina professori Henri Hakala, (2017-2021 osuuskuntayrittäjyys) LUT-yliopistosta. Tallenne
Viime aikoina olemme saaneet tavata jäsenosuuskuntiemme ylintä johtoa. Olemme keskustelleet osuustoiminnasta ja sen merkityksestä nykyajassa.
Uusi osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuuri vahvistaa erityisesti osuustoiminnallisiin ja keskinäisiin yhtiöihin liittyvää osaamista Turun yliopistossa.
