[one_fourth last=”no”][/one_fourth]
[one_half last=”no”]

Osuustoiminnan kuntavaaliohjelma
2017-2021

Monimuotoisella
osuustoiminnalla
elinvoimainen yhteisö

Kannustamme ottamaan osuustoiminnan osaksi elinvoimaisen kunnan rakentamista. Tämä on laadittu virikkeitä antavaksi idealistaksi elinvoimaisen ja osallistavan yhteisön luomiseen. Katse on 2020-lukua kohti koeteltuine malleineen ja kehittämisideoineen. Ohjelma on kuntavaalien ehdokkaille, valituksi tulleille, kunnan työntekijöille ja äänestäjille. Kuntavaalit ovat 9. huhtikuuta 2017. 
[/one_half]
[one_fourth last=”yes”][/one_fourth]

[one_fourth last=”no”][/one_fourth][one_half last=”no”]
Osuuskunta on yhteisöllisen yritystoiminnan muoto, jolla voidaan tukea elinvoimaisten ja taloudellisesti menestyvien yhteisöjen syntyä. Malli kannustaa kansalaisia ottamaan itse vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan. Kuntauudistus avaa uusia mahdollisuuksia osuustoiminnan hyödyntämiseen. Vahva talous tulee erilaisten organisointimallien käytöstä.

Palveluverkoston perusvoimaa

Maamme palvelutuotannon perusvoimaa muodostuu eri osuustoiminnallisten yritysten kyvystä toimia verkostoillaan koko Suomen alueella. Suuri osa maan päivittäistavarakaupasta, elintarvike- ja metsätaloudesta, pankki- ja vakuutustoiminnasta, hotelli- ja ravintolatarjonnasta on osuustoiminta- ja keskinäisten yritysten liiketoiminnan varassa. Myös kauppiasosuuskuntien yrittäjät toimivat koko maan alueella; usein sitä suuremmassa roolissa mitä vaativampi on liiketoimintaympäristö rajallisen asujaimiston ja kysynnän sekä etäisyyksien vuoksi. Osuustoiminta tukee myönteistä kehitystä maan eri osissa. 
[/one_half]

[one_fourth last=”yes”][/one_fourth]

 

[one_fourth last=”no”][/one_fourth][one_half last=”no”]

Elinkeinojen kehitys ja työllisyyden hoito

Henkilöstöomisteiset osuuskuntayritykset ovat nykyaikainen tapa organisoida työtä, joka perustuu työntekijöiden käden taitoihin, luovuuteen ja osaamiseen. Yrittäjä- ja kauppiasosuuskunnat antavat sellaista omissa käsissä olevaa hankinta- ja toimitusvoimaa, jota ilman osuuskuntaa ei ehkä olisi. Myös yritysten omistajavaihdoksissa voidaan soveltaa osuuskuntamallia.

Osatyökykyisille osuuskunta tarjoaa matalan kynnyksen yritysmallin. Paikallisissa ja alueellisissa työllisyyshankkeissa, joissa tavoitellaan osuuskuntien perustamista alueilla, pyritään ratkaisemaan usein sitkeitä työllisyysongelmia. Uuden työosuuskunta.fi -palvelun kautta osuuskuntien perustaminen ja kehittäminen saa aivan uuden digitaaliajan työkalun. Kehitettävien Yhteisetu-osuuskuntien avulla voidaan organisoida kumppanuuksia, joissa kunnat voivat olla mukana yhtenä osapuolena.

Kasvatus ja koulutus

Maamme koulutusjärjestelmässä osuustoimintamallia voidaan hyödyntää monella tapaa. Osuustoiminta kuuluu paitsi yleissivistävään opetukseen myös työelämätaitoihin. Yhdessä yrittäminen on saanut suosiota erityisesti nuorten parissa, joten sitä on motivoivaa myös opettaa. Tiimiyrittäjyys on keskeisiä pedagogisia keinoja kehittää oppimista, ja työelämävalmiuksia. Myös oppilaitos voi toimia osuuskuntamuodossa. Yksityisen ja julkisen välimuotona voi pitää osuuskuntamuotoon organisoituja päiväkoteja.

[/one_half][one_fourth last=”yes”][/one_fourth]

[one_fourth last=”no”][/one_fourth][one_half last=”no”]

Infrastruktuuripalvelut

Tekniseen perusrakenteeseen kuuluvat infrastruktuuripalvelut ovat ns. luonnollisia monopoleja, jolloin asiakasomisteisuus on varmin tapa pitää palvelu kunnossa ja kohtuuhintaisena. Vesihuolto-osuuskunnilla on suuri merkitys maamme vesihuollossa. Laajakaistaosuuskunnat ovat keino rakentaa toimivat tietoliikenneyhteydet maan eri osiin ja siten mahdollistaa asumisolojen ja elinkeinojen kehittymisen alueella.

Energiaosuuskunnat ovat kestävän kehityksen mukainen keino samaan aikaan hyödyntää uusiutuvia paikallisia luonnonvaroja ja luoda paikkakunnalle työtä ja toimeliaisuutta. Kehitettävät erilaiset infraosuuskuntamallit tuovat vaihtoehtoja haja-asutusalueiden monenlaisten infrastruktuurijärjestelmien ammattimaiseen hoitamiseen.

Sosiaali- ja terveysala ja asuminen

Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tilaajana on jatkossa maakunta, mutta palveluiden tuottajana voivat toimia myös osuustoimintayritykset. Dataosuuskunnat perustuvat yksilön oikeuteen itseään koskevaan dataan, mikä on sote-alalla olennaista. Asunto-osuuskunta on kehitettävä yhteisöllinen asumismuoto, jolla voidaan lisätä asuntojen tarjontaa, asumisen joustoja elämätilanteen mukaan ja asumisen turvaa. Osuuskuntamallilla voidaan tuottaa myös muita asumiseen liittyviä palveluita.

[/one_half][one_fourth last=”yes”][/one_fourth]

[one_fourth last=”no”][/one_fourth][one_half last=”no”]

Toimenpiteitä positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi

Kunnalla on rooli kannustamisessa ja positiivisen kehityksen tukemisessa, sillä elinkeinoihin liittyvä asenneilmasto on tärkeä tekijä. On suotavaa, että kuntapäättäjät ymmärtävät kaikkia yritysmalleja, niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä ja hyvää sääntelyä, joilla kuntia voidaan tukea onnistumaan.

Osuustoiminnan kuntavaaliohjelman ovat laatineet: Pellervo-Seura ry, Osuustoiminnan neuvottelukunta, Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry

Tarkemmat perustelut ja taustoitus ohjelmalle.

[/one_half]