- /
Osuustoiminta pitää varallisuuden Suomessa
Osuustoiminta pitää omistajuuden ja päätösvallan Suomessa sekä palauttaa voitot ja ylijäämät jäsenille ja kotimarkkinoille. Se luo työtä, palveluja ja investointeja koko maahan, turvaa ruokaketjun, arjen palvelut ja kriittisen infrastruktuurin sekä madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja helpottaa omistajanvaihdoksia. Osuustoiminta rakentaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa paikallista osallisuutta.
3 300
osuustoiminnallista yritystä Suomessa
yli 42 mrd. €
yritysten yhteenlaskettu liikevaihto
Valtaosa
suomalaisista
on omistajana jossain osuuskunnassa
Kolme keinoa kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen
3.
Sisällytetään osuustoiminta yhteiskunta-, yrittäjyys- ja talousopetukseen kaikilla koulutusasteilla
Osuustoiminnan omistavat suomalaiset
Osuuskunta on yritys, kuten osuuspankki tai keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka omistavat sen asiakkaat, käyttäjät tai työntekijät. Osuuskunnan perusideana on kohtuullisuus: sen tarkoitus on hyödyttää jäseniään eli omistajiaan, ei tehdä pelkästään voittoa.
Toimintaideaan sisältyy monitavoitteisuus, jossa sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat yhtä tärkeitä. Siksi osuuskunnan on ylläpidettävä tasapainoa kannattavan liiketoiminnan ja yhteisön palvelemisen välillä. Osallistuva omistajuus lisää luottamusta talouteen ja instituutioihin.
1.
Varmistetaan ennakoitava ja tasapuolinen sääntely-ympäristö
Ennakoitava ja tasapuolinen sääntely-ympäristö lisää luottamusta ja vähentää epävarmuutta. Yritykset ja investoijat uskaltavat tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, kun pelisäännöt eivät muutu yht’äkkiä. Tasapuolisuus varmistaa reilun kilpailun ja estää markkinoiden vääristymistä. On tärkeää, että samat investointituet ja kasvukannustimet koskevat myös osuuskuntia siinä missä muitakin yritysmuotoja. Samalla ennakoitavuus auttaa pitämään kustannukset hallinnassa, turvaa palveluiden saatavuuden ja parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
PELLERVO EHDOTTAA
Hallitus turvaa yrittämiselle ja investoinneille ennustettavan toimintaympäristön ennakoitavalla, vakaalla ja tasapuolisella sääntelyllä.
Esimerkiksi Finnveran investointitukien on koskettava myös osuuskuntamuotoisia yrityksiä.
2.
Mahdollistetaan osuuskunnat kumppaneiksi sote- ja hyvinvointipalveluihin osaksi palveluntuottajia
Osuuskuntamuotoinen palvelutuotanto tulee mahdollistaa hyvinvointialueilla hoivassa, asumisessa ja arjen palveluissa, jotta palveluja voidaan järjestää joustavasti ja lähellä ihmisiä. Tämän tueksi on kehitettävä hankinta- ja sopimusmalleja, jotka eivät sulje ulos pieniä ja paikallisia toimijoita, vaan antavat myös osuuskunnille aidon mahdollisuuden toimia palveluntuottajina. Samalla hoiva- ja palveluosuuskunnat on tunnistettava ja otettava käyttöön yhtenä keinona turvata palvelut myös pienillä paikkakunnilla, joissa perinteiset tuotantomallit eivät aina ole kestävällä pohjalla.
PELLERVO EHDOTTAA
Mahdollistetaan osuuskunnat kumppaneiksi sote- ja hyvinvointipalveluihin.
3.
Sisällytetään osuustoiminta yhteiskunta-, yrittäjyys- ja talousopetukseen kaikilla koulutusasteilla
Lasten ja nuorten taloustaitojen kehittäminen on tärkeä osa koulujärjestelmää. Osuustoiminta tulee sisällyttää yhteiskunta-, yrittäjyys- ja talousopetukseen kaikilla koulutusasteilla, jotta sen mahdollisuudet tunnetaan yhtä hyvin kuin muutkin yritysmuodot. Samalla on varmistettava, että yritysneuvonnassa osuuskunta esitellään aidosti yhtenä vaihtoehtona yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen.
PELLERVO EHDOTTAA
Sisällytetään osuustoiminta osaksi talousopetusta kaikilla koulutusasteilla ja varmistetaan, että se esitellään selkeästi yhtenä varteenotettavana yritysmuotona.
Lisää työtä työosuuskunnilla!
Työosuuskunnat tulee tunnistaa selkeästi yhtenä työllistymisen muotona, joka tarjoaa matalan kynnyksen väylän työn tekemiseen, osaamisen myymiseen ja toimeentulon rakentamiseen. Tämä edellyttää, että työttömyysturvan tulkintaa selkeytetään niin, ettei työskentely työosuuskunnassa tee henkilöstä automaattisesti yrittäjää, vaan asema arvioidaan työn todellisen luonteen perusteella.
Jotta käytännöt olisivat yhdenvertaiset koko maassa, työllisyyspalveluille ja työttömyyskassoille on annettava yhtenäiset soveltamisohjeet. Myönnetään vuotuinen 2,0 miljoonan euron rahoitus työosuuskuntien perustamisen ja toiminnan tukemiseksi, jotta ne voivat kasvaa aidoksi ja toimivaksi vaihtoehdoksi eri elämäntilanteissa oleville työntekijöille.
