Yrittäminen on yhteistyötä

Yrittäjyys nähdään usein yksilösuorituksena. Tämän vuoden valtakunnallisen Yrittäjän Päivän yksi teemoista on Yrittäminen on yhteistyötä. Se korostaa, ettei menestyvä yritys ole usein yhden henkilön saavutus, vaan monien henkilöiden ja yhteistyötahojen tulosta.  

Tätä kulmaa yrittäjyydestä on tarpeen vahvistaa. Se on niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta kestävämpää.  

Yksi lähestymispiste asialle on yrityksen perustamisen vaihe. Silloin on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisia etuja perustamisessa yhdessä muiden kanssa on suhteessa yksin toimimiseen. Listasin omasta mielestäni keskeisimmät.  

  1. Vastuun ja työmäärän hallitseminen. 
  2. Uusia ideoita ja mahdollisuuksia syntyy erilaisia taitoja, kokemuksia ja näkemyksiä yhdistämällä. 
  3. Riskien jakaminen yhdessä. 
  4. Yhdessä on isompi toimija ja se voi avata uusia markkinoita ja asiakkaita. 
  5. Yrittäjyys voi olla yksinäistä. Yrittäjäkumppani tarjoaa parhaimmillaan myös henkistä tukea.  
  6. Joustavuutta haastavissa tilanteissa esimerkiksi sairaustapauksissa. 

Yhteisyrittäjyys toki tuo omat ratkaistavat asiat yrittäjän pöydälle kuten miten päätöksenteko toteutetaan ja voitot jaetaan oikeudenmukaisesti. Näistä onkin tärkeä sopia tarkasti jo toimintaa suunniteltaessa.  

Mikäli yhteisyritys perustetaan osuuskuntamuotoisena, niin sitä kautta saadaan hyvä perusta demokraattiselle päätöksenteolle sekä voittojen ja vastuiden jakamiselle.  

Osuuskunta tarjoaa myös mahdollisuuden jäsenilleen toimia työsuhteessa osuuskuntaan. Aina tahtotila ei ole yrittäjän status vaan itsensä työllistäminen työntekijänä.  

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervossa autamme löytämään mahdollisuuden menestyä yhdessä.  

Osuuskunnan perustajan opas 
https://perustajanopas.pellervo.fi/

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Tilaa uutiskirje