Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

Osuustoiminnan periaatteiden ytimessä on luoda oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa. Toimintaa ohjaa yhteisöllisyyden ja jäsenten hyvinvoinnin edistäminen.

Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.

Teoilla voidaan osoittaa, että osuustoiminta ei ole pelkästään liiketoimintamuoto, vaan voima, joka kykenee muuttamaan maailmaa paremmaksi. Osuuskunnat voivat toimia merkittävinä yhteiskunnallisina vaikuttajina ja luoda kestäviä ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tälle tiedolle on kysyntää. Yleinen arvo- ja asennemaailma korostaa aiempaa enemmän arvopohjaisuutta. Yritysten yhteiskunnallista roolia kohtaan kiinnostus on kasvanut. Tässä ajassa myös teoilla on entistä suurempi painoarvo.

Vuoden osuustoimintateolla on tavoitteena tuoda esille osuuskuntien toimintamuodon luonnetta ja erityisyyttä esimerkkien kautta sekä osuuskuntien sitoutumista kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan. Teoista kertominen vahvistaa myös osuustoiminnan piirteiden ja arvojen tunnistamista jäsenten ja sidosryhmien keskuudessa.

Osuustoimintateko voi olla monenlainen. Siihen vaikuttaa osuuskunnan toimiala, jäsenten tarpeet ja toimintaympäristön odotukset. Hyvän osuustoimintateon ytimessä on edistää osuuskunnan arvoja ja jäsenten tarpeisiin vastaamista. Teon suuruus ei ratkaise. Pienikin teko voi olla vaikuttava.

Hyvän teon ominaispiirteitä ovat merkityksellisyys, innovatiivisuus eli uudet ideat ja ratkaisut ja kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.

Jos on epävarmuutta siitä, onko osuuskunnan teko osuuskunnallinen, niin sitten hyvä pysähtyä oman osuuskunnan arvojen ja periaatteiden ääreen. Vastaus löytyy sieltä.

Nyt on aika tuoda esille osuustoiminnan merkitystä ja roolia yhteiskunnallisena toimijana ja myös muutosvoimana. 

Kirjoittaja on Pellervon toimitusjohtaja. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosi 2024

Vuoden 2024 alkaessa ja paukkupakkasten paukkuessa Pellervossa hehkuu innostus ja lupaus olla osuustoiminnan eturintamassa. Uudenvuodenlupaus kietoutuu vahvasti strategiaamme ja yhteiseen arvopohjaamme, jota viime vuonna terävöitimme yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Se on lupaus uteliaisuudesta, aktiivisuudesta ja yhteistyökyvystä.