Tausta: Eurooppa on maailman osuustoiminnallisin manner

Osuuskunnat eivät ole marginaalia. Euroopassa on yli 250 000 osuuskuntaa, joilla on 163 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä. Osuuskuntia on mikroyrityksistä suuryrityksiin. Ne toimivat kaikilla talouden aloilla teollisuudesta kauppaan ja palveluihin, terveydenhuollosta asumiseen, maataloudesta pankkitoimintaan sekä energiasta kulttuuriin.

Osuuskunnat ovat kestävän tulevaisuuden rakentajia

Osuuskunnat vastaavat sekä yhteiskunnan että jäsentensä tarpeisiin. Ne pystyvät tarjoamaan yhteisiä ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin haasteisiin sekä edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kestävää kasvua ja kehitystä niin paikallisesti kuin Euroopan tasolla ja globaalisti.

Osuuskunnilla on tärkeä rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja alueiden elinvoiman rakentajana ja ylläpitäjänä. Osuuskunnat luovat työpaikkoja ja tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden saada yhteisöstä tukea omalle yritystoiminnalleen. Lähtökohtaisesti osuuskunnat ovat sitoutuneita pitkäaikaiseen toimintaan. Ne ylläpitävät vakautta ja kestävyyttä toiminta-alueillaan sekä ovat merkittäviä investoijia alueillaan.

EU:n koheesiopolitiikan tavoitteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille.

Suomen harva asutus ja pysyvät erityishaasteet on otettava huomioon aluekehitysrahoituksessa. Suomen perusrahoituksen ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityistuen taso on turvattava. Erityishuomio on kiinnitettävä EU:n itärajan kehityksen ja samalla koko EU:n turvallisuutta takaavaan uuteen EU:n itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahastoon.

Rahoituksen käyttöä on suunnattava myös maaseutualueiden elinvoiman ja infrastruktuurin turvaamiseen täydentämään maaseutuohjelman toimenpiteitä.

Vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni on osuuskuntien etu

Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä.

EU on rakennettu alun perin rauhan ja vakauden edistämiseksi Euroopassa. EU:n rooli rauhan ja turvallisuuden takaajana on korostunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan johdosta. Sotatilanne on lisännyt toimia Euroopassa energiaomavaraisuuden, kriittisten raaka-aineiden tuotannon ja tuotantoketjujen toimivuuden varmistamiseksi. EU:lla on myös tärkeä rooli turvallisuuden takaajana ja siltojen rakentajana myös globaalissa maailmassa.

EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. Lisäksi vahva ja yhtenäinen EU voi paremmin kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla.

EU tarjoaa vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen.

EU:n on parannettava päätöksentekokykyään, toimintakykyään ja yhtenäisyyttään. Jatkuva ja rakentava vuoropuhelu jäsenmaiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä on keskeistä tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa.

Vahva ja yhtenäinen EU ei kuitenkaan tarkoita, että jäsenvaltioiden päätösvaltaa tulisi kaventaa. EU:n tulee normeja luodessa huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet.

Toimivat sisämarkkinat suomalaisten ja yritysten etu

EU:n neljä vapautta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ovat vahvistaneet kansalaisten hyvinvointia sekä eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

Tehokkaasti toimivat EU:n sisämarkkinat ovat pohja Euroopan kasvulle ja talouden vakaudelle. Lähes 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina on suomalaisten yritysten kotimarkkina. Se on myös tärkeä yrityksille, jotka eivät harjoita itse suoraa vientiä muihin EU-maihin vaan ovat osa eurooppalaista hankintaketjua.

On varmistettava, että sisämarkkinoilla on tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä tuotteet ja palvelut voivat liikkua yli kansallisten rajojen.

Päätöksenteon punaisena lankana järkisääntely

EU:n on keskityttävä asioihin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Unionin tulee noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eli päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Seuraavan komission työohjelman ohjenuorana tulee olla järkisääntely.

EU:n tehtävänä ei ole olla direktiivi- ja asetustehdas, joka tuottaa ihmisten ja yritysten toimintaa vaikuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.

Ylisääntelyn seuraukset saattavat jarruttaa kasvua, innovaatioita ja työllisyyttä Euroopassa. On kiinnitettävä huomiota, ettei maa- ja metsätalouden ja pankkisektorin osalta lisääntyvä regulaatio tuo mukanaan haittavaikutuksia.

Sääntelyssä on huomioitava jäsenmaiden erityispiirteen, kuten Suomen harva asutus ja pysyvät erityishaasteet. Metsäpolitiikka on esimerkki asioista, joiden tulee kuulua kansalliseen toimivaltaan, ei EU:lle. Mahdollinen sama säännöstö koko EU:n alueelle ei huomioisi maiden erityispiirteitä. Päätöksenteon tulisi perustua tutkittuun tieteelliseen tietoon.

EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti kilpailukyky rakentuu kestävän tuotannon, työn ja talouskasvun varaan. Euroopan on rakennettava ekologisesti kestävä talous niin, että kaikki yhteiskunnan sidosryhmät otetaan mukaan.

Verojen kerääminen ja päätökset niiden kohdentamisesta on jäsenvaltioiden toimivallassa. EU:n rooli on valvoa yhtenäisiä normeja, joiden tavoitteena on torjua veronkierto ja kaksoisverotus sekä varmistaa, ettei verotus vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Mikäli seuraavan komission aikana avataan keskustelu nykyistä yhtenäisemmästä verotuksesta tai EU:n roolin muuttamisesta, niin tavoiteltujen muutosten vaikutukset on arvioitava huolellisesti.

Euroopan arvot

Eurooppa on rakennettu demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien pohjalle ja näitä arvoja tulee puolustaa. Pellervo kannattaa osuustoiminnan periaatteiden mukaista Eurooppaa, joka on ihmiskeskeinen ja asettaa kansalaiset osallistavasti toimintansa ytimeen. EU:n tulee kunnioittaa monimuotoisuutta ja kieltäytyä kääntymästä sisäänpäin.