Osuustoiminta osaksi talous- ja yrittäjyysopetusta – vetoomus kestävän ja monipuolisen talouskasvatuksen puolesta
Me, suomalaisten osuustoimintayritysten johtajat ja osuustoiminnan asiantuntijat, haluamme, että osuustoiminta sisällytetään yrittäjyys- ja talousopetuksen sisältöihin kaikilla koulutusasteilla, peruskoulusta korkeakouluihin. Kyse ei ole vain yhden yritysmallin opettamista, vaan osa tulevaisuuden kansalaistaitoja – kykyä rakentaa reiluja, kestäviä ja demokraattisia talousratkaisuja.
Talouden ja yritystoiminnan mallit vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi yhteiskuntamme tulevaisuus rakentuu. Se, mitä opetamme lapsille ja nuorille taloudesta, yritystoiminnasta ja yhteiskunnasta, ohjaa heidän käsityksiään ja valmiuksiaan toimia tulevaisuuden rakentajina ja aktiivisina kansalaisina.
Talous ihmisten ja yhteisöjen palveluksessa
Osuuskunta on ihmiskeskeinen ja kestävä yritysmuoto, joka yhdistää taloudellisen kannattavuuden ja yhteisön hyvinvoinnin.
Yrittäjyyskasvatus ja talousopetus on vajavaista, jos siitä puuttuu osuustoiminnan periaatteiden, historian ja käytännön esimerkkien käsittely. Opettamalla osuustoimintaa välitämme nuorille sen, että:
- taloudellinen valta kuuluu kaikille, ei vain harvoille
- demokratia voi toteutua myös markkinataloudessa
- kestävyys ja yhteisöllisyys voivat olla kilpailuetuja
Oppisisältöihin tulisi sisällyttää, että:
- yrityksen päämäärä voi olla muukin kuin voiton tuottaminen osakkaille
- menestystä voidaan mitata myös ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnilla
- kohtuullisuus, osallistaminen ja pitkäjänteisyys ovat kestävän talouden mittareita ja kuuluvat osuustoiminnan perusperiaatteisiin
Vetoomuksen tausta
Nykyinen oppilaitoksissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus ja talousopetus painottuu pääosin sijoittajaomisteisten osakeyhtiöiden esimerkille. Tämä malli on ollut merkittävä talouskasvun ja hyvinvoinnin lähde, mutta se ei yksin anna kattavaa kuvaa talouden ja yritystoiminnan eri mahdollisuuksista. Talouskasvatuksen tulisi avata laajempi näkökulma eri yritysmuotoihin ja talouden toimintamalleihin, jotta nuoret ymmärtävät, että menestyvä talous voi rakentua monenlaisista omistus- ja toimintamalleista.
- Talous ihmisten ja yhteisöjen palveluksessa
Osuustoiminnassa yrityksen omistavat käyttäjät, työntekijät tai tuottajat. Toiminnan ensisijainen tavoite on tuottaa kestävää hyötyä jäsenille, ei ulkopuolisille sijoittajille. Osuuskunta voi olla melkein mitä vain taideyhteisöstä kansainväliseen suuryritykseen. Yhteistä kaikille osuuskunnille on se, että ne toimivat jäsentensä – siis omistajiensa – hyväksi. Osuustoimintaan liittyy myös tavoite tehdä hyvää koko yhteiskunnalle.
- Demokratiaa myös taloudessa
Kouluissa opetetaan poliittisen demokratian periaatteita, mutta harvoin huomioidaan, että myös yrityksiä voidaan johtaa demokraattisesti. Osuuskunnissa jokaisella jäsenellä on ääni riippumatta sijoituksen määrästä. Tämä konkretisoi nuorille ajatuksen taloudellisen vallan oikeudenmukaisesta jakautumisesta.
- Osuustoiminta lisää osallisuutta ja aktiivisuutta
Osallisuus on suomalaisen yhteiskunnan koossa pitävä voima ja sen ylläpitäminen on aivan erityisen tärkeää. Osallisuus ilmenee esimerkiksi luottamuksena, yhdenvertaisuutena, arvostuksena ja mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössään. Osuuskunnan jäsenyys on yksi osallisuuden muoto, joka mahdollistaa hyvin monenlaisen vaikuttamisen, yritystoiminnan ja vastuunoton.
Osuustoiminta on yksi keskeisistä työkaluista talouden ja yhteiskunnan uudistamisessa kohti kestävää kasvua. Osuuskunnat muodostavat suomalaista, yhteisesti omistettua ankkurivarallisuutta – kestävän, jäsenlähtöisen omistajuuden mallin, jota ei voi vallata tai siirtää ilman jäsenten suostumusta.
On myös kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että korkea-asteella osuustoiminnan tutkimus on vähäistä ja teoriat nojaavat sijoittajaomisteisten osakeyhtiöiden kontekstissa tehtyihin havaintoihin. Myös tähän tulee saada muutos, koska osuuskunnat eroavat perustavaa laatua olevalla tavalla näistä yrityksistä, esimerkiksi toiminnan tarkoituksen osalta.
Osuuskunnat edistävät huoltovarmuutta, kohtuuhintaisia elintarvikkeita, alueellista hyvinvointia sekä kulttuuria ja ympäristövastuuta. Sen tuominen osaksi opetusta vahvistaa nuorten valmiuksia kohdata tulevaisuuden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset haasteet.
Osuuskunta ei ole marginaalinen yritysmuoto
Suomessa:
- 3 300 osuustoimintayritystä
- Työllistävät lähes 100 000 henkilöä.
- Vuosiliikevaihto on yli 40 miljardia euroa
- Yli 90 prosenttia aikuisista on jäsen vähintään yhdessä osuuskunnassa tai keskinäisessä vakuutusyhtiössä.
- Osuuskuntia perustetaan jatkuvasti lisää, 60–100 vuodessa
Globaalisti:
- Osuustoiminta kattaa 3–3,5 prosenttia maailman BKT:sta ja tuo elannon 250 miljoonalle ihmiselle.
- Maailman 300 suurinta osuustoimintayritystä tekevät liikevaihtoa yhteensä 2,4 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
- Osuuskuntien jäsenyyksiä on yhteensä miljardi.
Pellervon keväällä 2025 teettämän kyselyn mukaan kuitenkin vain alle kolmasosa kokee tuntevansa osuustoiminnan hyvin.
- Kyselyn mukaan 29 prosenttia suomalaisista voisi harkita osuuskunnan perustamista.
- 68 prosenttia vastaajista uskoo osuuskuntien toimivan oman alueensa parhaaksi
- 67 prosenttia arvioi, että osuuskunnilla on myönteisiä vaikutuksia koko yhteiskuntaan.
- 79 prosenttia näkee osuustoiminnan edistävän kotimaista omistusta
- 38 prosenttia uskoo, että osuuskuntien merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
- 46 prosenttia uskoo, että osuuskunnat voisivat olla myös ratkaisu kestävän kehityksen haasteisiin.
