Kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025

Rakennetaan elinvoimaisempia kuntia, joissa osuuskunnat luovat hyvinvointia

Osuuskunnat ovat koko Suomessa merkittäviä työllistäjiä, investoijia, yritteliäisyyden edistäjiä ja palveluiden tuottajia sekä yhteisöllisyyden rakentajia.

Lisäksi osuuskunnat ovat keskeisiä toimijoita kriittisessä infrassa, kuten vesihuollossa ja tietoliikenteessä.

Kuntavaalit

Kunnan elinvoima rakentuu yhteisöllisyyden ja yritystoiminnan yhtälöstä. Yritykset tarjoavat alueelle taloudellista vakautta ja kehitysmahdollisuuksia, kun taas vahva yhteisöllisyys tekee alueesta vetovoimaisen paikan asua, työskennellä ja kehittää uutta.

Kuntien tulee tukea asukkaidensa tarpeista syntyvää toimintaa ja luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kehittymiselle. Niin pienemmät kunnat kuin suuret kaupungit hyötyvät aktiivisista kuntalaisista, jotka tuovat osaamista ja resursseja yhteiseen käyttöön. On varmistettava, että puitteet ovat kunnossa asukkaiden omaehtoiselle yhteisölliselle toiminnalle. Uusiin kokeiluihin ja avauksiin suhtaudutaan kannustavasti.

Monipuolinen ja muotoinen yritystoiminta on keskeisessä roolissa elinvoiman rakentamisessa. Yritysten hallinnollista taakkaa ei lisätä vaan luodaan suotuisat olosuhteet kestävälle kasvulle ja investoinneille. Kun päätöksiä tehdään hankinnoista, koulutuksesta, rakentamisesta, liikenneyhteyksistä ja kaavoituksesta, otetaan huomioon niiden vaikutukset yrityksiin.

Osuuskunnat kuntien strategioihin ja kehittämissuunnitelmiin

1. Paikallisuus ja yhteisöllisyys kuntien voimavarana
2. Monipuolinen yritystoiminta elinvoiman rakentajana
3. Käyttäjäomisteiset vesiosuuskunnat turvaavat vesihuoltoa
4. Valokuituosuuskunnat — digitaalisen tasa-arvon rakentajia
5. Yhteisöllinen energiantuotanto – osuuskuntamalli mahdollistajana

1. Paikallisuus ja yhteisöllisyys kuntien voimavarana

Osuustoiminta on omatoimisuuden, demokratian ja yhteisöllisyyden toimintamuoto.

Kuntien roolissa korostuvat yhä enemmän paikallisuus ja yhteisöllisyys. Kuntalaisten osallistuminen ja osallistaminen  ovat avainasemassa, kun pyritään vahvistamaan alueellista elinvoimaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kuntien tulee tukea asukkaidensa tarpeista syntyvää toimintaa ja luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kehittymiselle. Niin pienemmät kunnat kuin suuret kaupungit hyötyvät aktiivisista kuntalaisista, jotka tuovat osaamista ja resursseja yhteiseen käyttöön.

• Puitteet kunnossa asukkaiden omaehtoiselle yhteisölliselle toiminnalle. Uusiin kokeiluihin ja avauksiin suhtaudutaan kannustavasti.
• Tunnistetaan ja tuetaan onnistuneita esimerkkejä paikallisista osuuskunnista, jotka ovat edistäneet yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa.
  • Vapaa-ajan ja kulttuuritoiminnan osuuskunnat tuovat merkittävän lisän kuntien tarjoamiin palveluihin, erityisesti pienemmissä kunnissa, joissa resurssit ovat rajallisia.

2. Monipuolinen yritystoiminta elinvoiman rakentajana

Osuustoiminnalliset yritykset ovat merkittävä osa niin paikallista kuin koko Suomen taloutta. Ne toimivat kaikilla toimialoilla, vahvistaen paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä.

• Yritysten hallinnollista taakkaa ei lisätä vaan luodaan suotuisat olosuhteet kestävälle kasvulle ja investoinneille.
• Päätöksiä tehtäessä hankinnoista, koulutuksesta, rakentamisesta, liikenneyhteyksistä ja kaavoituksesta otetaan huomioon niiden vaikutukset yrityksiin.
• Kaikki yritysmuodot, mukaan lukien osuuskunnat, saavat tasapuoliset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä.
• Työllisyyspalveluita kehitetään työnantajien tarpeet huomioiden.
• Tuetaan uusien osuuskuntien perustamista. Yrittäjäneuvontapalveluissa tuodaan esille osuuskuntaa yritysmuotovaihtoehtona.
• Kehitetään oppilaitoksissa toimintamalleja, joiden kautta oppilaat ja opiskelijat voivat osallistua opiskelijaosuustoimintaan ja saada käytännön työ- ja yrittäjäkokemusta.
• Oppiainesisällöissä eri yritysmuodot ovat tasapuolisesti esillä.

3. Käyttäjäomisteiset vesiosuuskunnat turvaavat vesihuoltoa

Käyttäjäomisteiset vesiosuuskunnat tarjoavat luotettavaa vesihuoltoa ilman voitontavoittelua.

Vesihuolto on kriittinen infrastruktuuri, ja osuuskunnilla on merkittävä rooli vesihuollon ylläpidossa erityisesti haja-asutusalueilla.

• Pienten vesiosuuskuntien selviytymistä hallinnollisesta taakasta edistetään tiivistämällä kunnan ja vesiosuuskuntien välistä yhteistyötä.
• Vesiosuuskunnan kauppahinnan määrittelyperusteet tilanteissa, joissa vesiosuuskunnan toiminta siirtyy kunnalle, tulee olla oikeudenmukaisia.
• Tuetaan osuuskuntien ”vesihuoltoajokortin” valtakunnallista käyttöönottoa, joka tarjoaa vesiosuuskuntien toimijoille ajankohtaista tietoa ja koulutusta.

4. Valokuituosuuskunnat — digitaalisen tasa-arvon rakentajia

Osuuskunnat rakentavat kattavia ja kustannustehokkaita laajakaistaverkkoja, mikä edesauttaa alueellista tasa-arvoa.

Verkon rakentaminen on tärkeää Suomen digitaalisen tulevaisuuden ja paikallisen elinvoimaisuuden kannalta.

• Kunnissa otetaan aktiivinen rooli valokuituhankkeiden koordinaattoreina varmistaakseen resurssien tehokkaan käytön. Nykyinen pirstaleinen ja tilkkutäkkimäinen rakentaminen ei ole tehokasta.
• Osuuskuntien keskeinen rooli verkkojen luomisessa huomioidaan. Paikallinen omistajuus on keskeinen tekijä, jotta koko maan alueella saavutetaan toimivat laajakaistayhteydet.
• Tarjotaan taloudellisia kannustimia osuuskunnille, jotka investoivat laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Se on sijoitus sekä alueelliseen tasa-arvoon että koko Suomen tulevaisuuden kilpailukykyyn.

5. Yhteisöllinen energiantuotanto – osuuskuntamalli mahdollistajana

Osuuskuntamalli tarjoaa valmiin alustan tulevaisuuden jäsenpohjaisille energiayhteisöille erityisesti uusiutuvassa energiatuotannossa.

Energiayhteisöt ovat yhteenliittymiä, joissa jäsenet investoivat pientuotantolaitokseen ja jakavat energiaa yhteisön jäsenille. Ne osallistuvat ylituotetulla energialla energiamarkkinoille tai varastoivat energiaa. Energiayhteisöt ovat jakamistalouden muoto, joiden tarkoitus on kehittää kuluttajien ja yritysten roolia energiantuottajana.

• Kunnissa tulee toimia aktiivisesti kestävämmän energiatalouden edistäjinä varmistamalla, ettei kiinteistöjen sisäisille, kiinteistörajoja ylittäville ja hajautetuille energiayhteisöille muodosteta turhia esteitä ja tarjoamalla neuvontaa. Tämä vahvistaa niin aktiivista kuntalaisuutta ja energiakestävyyttä.
• Kunnat voivat käyttää omia kiinteistöjään energiayhteisöjen kokeilualustoina.

Suomessa on 19 paikallista/alueellista sähköosuuskuntaa. Niiden merkitys on paikallista suurta esimerkiksi Oulun Seudun sähkön toiminta-alueella. Lämpöosuuskuntia on 32, joilla on 75 lämpölaitoista.

---

Aluevaalit

 

Osuuskunnat sopivat hyvin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen

1.Osuuskuntien joustava ja demokraattinen toimintatapa mahdollistaa nopean reagoinnin erilaisiin tarpeisiin.

2.Osuuskuntien tavoitteena on tuottaa hyötyä jäsenilleen, ei ulkopuolisille sijoittajille, mikä voi johtaa parempiin ja kustannustehokkaampiin palveluihin.

3.Palveluiden saavutettavuutta voidaan edistää yhteisten alustojen kautta kuten Pohjois-Savossa Tarjoomo -osuuskunnan toteuttama palveluhakemisto.

4.Työntekijäomisteinen osuuskunnat lisäävät työtyytyväisyyttä ja palveluiden laatua.

Senioreiden kokemus ja osaaminen otetaan käyttöön. Lappeenrantalainen osuuskunta Monitoimiseniorit on eläkeläisten perustama ja pyörittämä monipuolista kotiapua tarjoava Etelä-Karjalassa toimiva osuuskunta. Sen jäsenet ovat iältään 63–82 vuotiaita. https://otlehti.fi/2024/10/08/monitoimiseniorit-tarjoaa-elakelaisten-tuottamia-kotipalveluita/

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ihmisten tarpeet etusijalle

• Rohkaistaan palveluinnovaatioihin, joissa keskiössä ihmisten tarpeet ja palveluiden saavutettavuus
• Esimerkiksi osuuskuntamuotoiset Tarjoomo ja Tervia ovat alustoja, jotka ovat edistäneet palveluiden saatavuutta.
• Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteistyö ovat avainasemassa.
• Yksityiset toimijat ml. osuuskunnat ovat entistä vahvemmin mukana palvelutuotannossa.
• Tämä edellyttää uudistuksia palvelusetelijärjestelmään, sekä hankintaprosessien jakamista pienempiin osiin, jolloin paikalliset toimijat voivat osallistua ja kilpailla palveluiden tuottamisessa.
• Tunnistetaan, että sote-alan vapaaehtoisuuteen pohjautuvat toimintamuodot vahvistavat osaltaan hyvinvointialueiden toimintaa tarjoamalla palveluita, neuvontaa ja vertaistukea.