- /
Kuntavaalit 13.6.2021, ennakkoäänestys 26.5. - 8.6.2021
Pellervon kuntavaalitavoite
Valitut päättäjät ymmärtävät, että osuustoiminta on erinomainen tapa lisätä kunnan elinvoimaa.
Osuustoiminta on liiketoimintaa yhtiömallilla, jossa omistajat ovat keskenään tasaveroisia. Osapuolina voivat olla esimerkiksi kunta tai sen yhteisöt ja kunnassa toimivat yritykset.
Demokraattisin periaattein toimiva liikeyritys, osuuskunta, sopii modernissa yhteiskunnassa hyvin käytännön ratkaisuksi eri toimijoiden yhteistyöhön, jossa tavoitellaan tehokasta tapaa tuottaa kuntalaisille kestäviä hyötyjä, kuten työpaikkoja ja palveluita.
Kannustamme kuntia tulevalla vaalikaudella lähtemään määrätietoisesti mukaan osuuskuntien perustamiseen ja kehittämiseen. Näin pidetään kunnan ja kuntalaisten resurssit tehokäytössä.
Kunnan tarpeita palvelevien osuuskuntien hyötyjen löytämisen lisäksi toivomme, että kunnissa tunnistetaan muidenkin osuustoiminnallisten yritysten merkitys elinvoimalle.
Osuustoiminnalliset yritykset tuovat taloudellista vakautta, sillä sekä ne että niiden omistajat maksavat veronsa toiminta-alueella. Omistajaohjaus on palvelujen käyttäjien käsissä, joka vaikuttaa myös hyötyjen tarkastelun aikaperspektiiviin: Näille yrityksille luontaisinta on hakea mahdollisimman pitkäkestoisia etuja liiketoiminnasta.
KUNTAVAALIOHJELMA OSA-ALUEITTAIN
1. Sosiaali- ja terveyspalvelut
Kunnat ovat mukana monenlaisissa palveluosuuskunnissa.
Erityisesti väestökadon alueilla näin saadaan yhteinen alusta ja riittävä pohja useiden paikallisten palvelutarjoajien yhteenliittymälle. Sillä on myös mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa ja toimia sitten menestyksekkäänä alustana pienten toimijoiden palveluille esimerkiksi ikäihmisten hoivatarpeissa.
2. Infrapalvelut
Kuntalaisille tärkeä infra kuten vesihuolto, sähkö ja laajakaista pysyvät osuuskunnan avulla kuntalaisten yhteisessä omistuksessa.
Myös jätehuolto sekä ympärivuotisille asukkaille että mökkiläisille tai uudet energiaratkaisut fossiilisten polttoaineiden tilalle onnistuvat eri toimijoiden yhteistyönä osuuskunnan avulla. Vanhojen infraosuuskuntien taloudellisen ja toiminnallisen elinvoiman tukeminen hyvällä yhteistyöllä on kunnan etu. Vahvojen osuuskuntien merkitys on suurin haja-asutusalueilla ja taajamien reuna-alueilla.
3. Työllisyys
Kunnat torjuvat pitkäaikaistyöttömyyttä auttamalla työosuuskuntien perustamisessa.
4. Yritysneuvonta ja -kasvatus
Osuuskuntamalli on tuttu kuntien kehitysyhtiöille, jotka tarjoavat yritysneuvontapalveluja.
Kunnissa tulee myös huolehtia, että osuustoiminnallista yritysmallia käytetään esimerkkinä peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksessa.
5. Asuminen
Asunto-osuuskunnat lisääntyvät.
Kunnat lähtevät vetämään rohkeasti asunto-osuuskuntahankkeita (uusien asumismallien, kohtuuhintaisen asumisen ja sosiaalisen segregaation estämiseksi alueellaan.
6. Digitalouden alustat
Yliopistovetoiset kaupungit kehittävät uusia ekosysteemejään myös osuuskuntamallilla omistetulle alustalle.
Ekosysteemit ovat yritysten, yrittäjien, tutkimuksen, julkishallinnon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välille rakentuvia yhteistyöverkostoja, joissa hyödynnetään uusia innovaatioita. Alustat taas ovat monen osapuolen monisuuntaisia vuorovaikutus- tai markkinapaikkoja. Alustojen kehittämiseen voi hakea EU-rahoitusta.
