- /
Osallisuutta, yrittäjyyttä ja lähipalveluja
Osuustoiminnan kuntavaaliohjelma kannustaa kuntapäättäjiä ottamaan osuuskuntamallin osaksi elinvoimaisen kunnan rakentamista. Ohjelma on kirjoitettu huhtikuussa 2017 pidettyihin vaaleihin ja teksin takana ovat Pellervon lisäksi Osuustoiminnan neuvottelukunta, Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry ja Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry.
Ohjelman lähtökohtana on näkemys siitä, että osuustoiminta laajentaa taloudellisen toimeliaisuuden kirjoa, lisää elinkeinojen voimaa ja parantaa työllisyyttä. Malli myös pitää lähipalvelut asukkaiden omassa ohjauksessa. Osuustoiminta nostaa uusia yhdessä yrittämisen menetelmiä yhteisöjen kehittämisen tueksi.
Se laadittiin virikkeitä antavaksi idealistaksi elinvoimaisen ja osallistavan yhteisön luomiseen. Kunnilla on tärkeä rooli kannustamisessa ja positiivisen kehityksen tukemisessa, sillä elinkeinoihin liittyvä asenneilmasto on tärkeä tekijä. On suotavaa, että kuntapäättäjät ymmärtävät kaikkia yritysmalleja, niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä ja hyvää sääntelyä, joilla kuntia voidaan tukea onnistumaan.
1. Palveluverkosto
Maamme palvelutuotannon perusvoima muodostuu eri osuustoiminnallisten yritysten kyvystä toimia verkostoillaan koko Suomen alueella. Suuri osa maan päivittäistavarakaupasta, elintarvike- ja metsätaloudesta, pankki- ja vakuutustoiminnasta, hotelli- ja ravintolatarjonnasta on osuustoiminta- ja keskinäisten yritysten liiketoiminnan varassa. Myös kauppiasosuuskuntien yrittäjät toimivat koko maan alueella; usein sitä suuremmassa roolissa mitä vaativampi on liiketoimintaympäristö rajallisen asujaimiston ja kysynnän sekä etäisyyksien vuoksi. Osuustoiminta tukee myönteistä kehitystä maan eri osissa.
2. Kasvatus ja koulutus
Maamme koulutusjärjestelmässä osuustoimintamallia voidaan hyödyntää monella tapaa. Osuustoiminta kuuluu paitsi yleissivistävään opetukseen myös työelämätaitoihin. Yhdessä yrittäminen on saanut suosiota erityisesti nuorten parissa, joten sitä on motivoivaa myös opettaa. Tiimiyrittäjyys on keskeisiä pedagogisia keinoja kehittää oppimista, ja työelämävalmiuksia. Myös oppilaitos voi toimia osuuskuntamuodossa. Yksityisen ja julkisen välimuotona voi pitää osuuskuntamuotoon organisoituja päiväkoteja.
3. Infrastruktuuripalvelut
Tekniseen perusrakenteeseen kuuluvat infrastruktuuripalvelut ovat ns. luonnollisia monopoleja, jolloin asiakasomisteisuus on varmin tapa pitää palvelu kunnossa ja kohtuuhintaisena. Vesihuolto-osuuskunnilla on suuri merkitys maamme vesihuollossa. Laajakaistaosuuskunnat ovat keino rakentaa toimivat tietoliikenneyhteydet maan eri osiin ja siten mahdollistaa asumisolojen ja elinkeinojen kehittymisen alueella.
Energiaosuuskunnat ovat kestävän kehityksen mukainen keino samaan aikaan hyödyntää uusiutuvia paikallisia luonnonvaroja ja luoda paikkakunnalle työtä ja toimeliaisuutta. Kehitettävät erilaiset infraosuuskuntamallit tuovat vaihtoehtoja haja-asutusalueiden monenlaisten infrastruktuurijärjestelmien ammattimaiseen hoitamiseen.
4. Sosiaali- ja terveysala sekä asuminen
Sosiaali- ja terveysalan palveluiden tilaajana on jatkossa maakunta, mutta palveluiden tuottajana voivat toimia myös osuustoimintayritykset. Dataosuuskunnat perustuvat yksilön oikeuteen itseään koskevaan dataan, mikä on sote-alalla olennaista. Asunto-osuuskunta on kehitettävä yhteisöllinen asumismuoto, jolla voidaan lisätä asuntojen tarjontaa, asumisen joustoja elämätilanteen mukaan ja asumisen turvaa. Osuuskuntamallilla voidaan tuottaa myös muita asumiseen liittyviä palveluita.
Toimenpiteitä positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi
Kunnalla on rooli kannustamisessa ja positiivisen kehityksen tukemisessa, sillä elinkeinoihin liittyvä asenneilmasto on tärkeä tekijä. On suotavaa, että kuntapäättäjät ymmärtävät kaikkia yritysmalleja, niiden mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä ja hyvää sääntelyä, joilla kuntia voidaan tukea onnistumaan.