Edullista sähköä aatteen voimalla 

Energian kotimaisuus ja huoltovarmuus ovat korostuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskiöön on noussut myös energian hinta ja energiayhtiöiden voiton maksimointi tilannetta hyödyntäen. Tällä viikolla on puhuttanut pörssisähkön hinta.  

Tilanne on korostanut sitä, että tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja sähkön tuotantoon ja hinnoitteluun. Yksi niistä on osuuskuntamuotoinen toteutustapa. Suomen suurimpana sähköosuuskunta Oulun Seudun Sähkö on erinomainen esimerkki osuuskuntayrityksestä, jossa taloudellinen yhteistoiminta tuo etua jäsenelle ja yhdessä menestymistä. Yritys on samaan aikaan tehokas tuottaen ylijäämää, jota jakaa jäsenilleen etuina.  

Helsingin Sanomat teki jutun (30.10.2023) Oulun Seudun Sähköstä ja otsikoi jutun ”Joukko suomalaisia saa sähköä reiluun ale-hintaan – salaisuus on aatteen voima”. Osuuskunnan toimitusjohtaja Risto Kantola totesi jutussa, että heidän tehtävänä on tuottaa edullisia palveluita jäsenille, osuuskuntalakikin sen sanoo. Ja hinnalla he lunastavat osuuskuntana olemisen oikeuden. 

Kotimaisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että energiapalettimme on moninainen. Yksi osa sitä on energiayhteisöt. Niitä on Suomessa edistettävä. Kotitalouksien ja yritysten mahdollisuus rakentaa omaa sähkötuotantoa on yksi malli, jota ei ole varaa ohittaa.   

Suomessa taloyhtiöt ovat nousemassa keskeisiksi energiayhteisötoimijoiksi. Näiden lisäksi myös kiinteistörajat ylittäviä ratkaisuja.  

Ruotsissa vuoden osuuskuntana palkittiin tänä syksynä Röstånga Energikooperativ. Osuuskunnan toiminta käynnistynyt vuonna 2020. Perustajat halusivat olla mukana energiamuutoksen eturintamassa. Heidän tavoitteena on mahdollistaa jäsenille aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä kohtuuhintaan. Tällä hetkellä osuuskunta toimittaa sähköä 35 taloon.   

Kokeiluja ja hyvien käytäntöjen jakamista tarvitaan. Ja myös poliittisia toimia, jotta investointiympäristö toimille on rohkaiseva. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että vahvistetaan kotitalouksien ja yritysten mahdollisuuksia rakentaa omaa sähköverkkoa ja kytkeä siihen sähkön pientuotantoa sekä toteuttaa energiayhteisöjen kokeiluja. On tärkeää, että Työ- ja elinkeinoministeriössä tätä kirjausta edistetään aktiivisesti.   

Mari Kokko 
toimitusjohtaja 
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje