Pellervo on supisuomalainen nimi ja juontuu Kalevalasta. Sampsa Pellervoinen oli haltija, kylväjä ja maan hedelmällisyyden tuottaja. Ei ihme, että agraarisessa Suomessa valittiin osuustoimintajärjestön nimeksi Pellervo. Mutta mitä tekemistä Pellervolla on ruotsin kielen kanssa?
Suomen itsenäisyyden sarastuksen aikoihin, vuonna 1916 perustettiin Svenska Andelsdelegationen, jonka tehtävä oli edistää osuustoimintaa ruotsinkielisillä alueilla. Nyt seuraa tietokilpailukysymys: ketkä perustivat kyseisen delegaation? Yllätys ei liene, että mukana oli ruotsinkielinen neuvontajärjestö sekä meijeriyhdistys Enigheten. Vähemmän tunnettua on, että kolmas perustajista oli Pellervo-Seura. Delegaatio toimi kolme vuotta, kunnes vuonna 1919 perustettiin Vaasassa Finlands Svenska Andelsförbund rf. Yhdistys on edelleen olemassa. Sillä on kumppanuussopimus Pellervo-Seuran kanssa, sen toimipaikka on Pellervon toimisto Simonkatu 6:ssa Helsingissä. Sen tehtävä on varmistaa ruotsinkielinen asiantuntemus Pellervo-Seuran toiminnassa.
Finlands Svenska Andelsförbund, lyhyemmin Andelsförbundet, pyrkii sääntöjensä mukaan levittämään tietoa ruotsinkielisillä alueilla, avustamaan jäseniään sekä edustamaan ja harjoittamaan edunvalvontaa julkisuudessa ja viranomaisten suuntaan. Sen jäseninä on ruotsinkielisiä tai merkittävältä osin ruotsinkielisiä osuuskuntia. Tällä hetkellä jäseniä on 30, joista yhdeksän osuuspankkia, kaksi lihaosuuskuntaa, yksi meijeri, yksi keskusosuuskunta sekä mm. tuuli-, energia- ja metsäalan osuuskuntia. Yhdistyksellä on hallitus, jolla on edustus Pellervon hallinnossa. Yhdistyksen toimitusjohtaja on myös Pellervo-Seuran palveluksessa.
Andelsförbundetilla on edelleen tärkeä tehtävä. Se on jäsenistönsä yhteisö ja yhteydenpitokanava. Se toimii yhteyskanavana muihin ruotsinkielisiin organisaatioihin Suomessa sekä Pohjoismaissa. Andelsförbundetin avulla Pellervo voi tarjota neuvonta- ja juridisia palveluita ruotsiksi. Pellervo järjestää valtakunnallisia ja alueellisia tapahtumia ruotsiksi, tarjoaa luentopalveluita sekä kouluttaa luottamushenkilöitä yhteistyössä PI-johtamiskoulun kanssa.
Osuustoiminta ei tunne kielirajoja. Monet suomalaisista osuuskunnista toimivat sekä suomeksi että ruotsiksi. Hyvin suomenkieliseltä kuulostavalla osuuskunnalla voi olla paljon ruotsinkielisiä jäseniä. Mannermaan ruotsinkieliset osuuskunnat ovat suomenkielistyneet sisäisen muuttoliikkeen ja fuusioiden johdosta. Onpa asiakas suomenkielinen tai ruotsinkielinen, hän odottaa parasta mahdollista palvelua – sillä kielellä joka kulloinkin on soveliain.
Pellervon ruotsinkielistä palvelua kehitetään. Suunnitelmissa on kouluyhteistyötä ja lisää alueellista näkyvyyttä. Låt oss återkomma till temana – också på svenska!
Pellervo och kooperation på svenska
Pellervo är ett urfinskt namn som härstammar från Kalevala. Sampsa Pellervoinen var älva, såningsman och producent av jordens fruktbarhet i den finska mytologin. Det var inget under att man valde Pellervo till kooperationsorganisationens namn i det agrara Finland för över ett hundra år sedan. Men vad har svenskan att göra med Pellervo?
Vid Finlands självständighets gryning år 1916 bildades Svenska Andelsdelegationen vars uppgift var att främja kooperationen inom Svenskfinland. Nu följer en frågesportsfråga: vem grundade denna delegation? Det torde inte vara ett under att lantbrukssällskapen samt mejeriförbundet Enigheten var med. Mindre känt är det att den tredje bildaren var Sällskapet Pellervo. Delegationen verkade i tre år tills år 1919 grundades Finlands Svenska Andelsförbund rf. i Vasa. Förbundet finns fortfarande. Det har ett samarbetsavtal med Sällskapet Pellervo, dess kontor finns på Pellervos byrå på Simonsgatan 6 i Helsingfors. Dess uppgift är att säkerställa expertis på svenska i Pellervos verksamhet.
Finlands Svenska Andelsförbund, kortare Andelsförbundet, strävar enligt sina stadgar efter att sprida information inom svenskbygden, biträda medlemmarna samt företräda och bevaka intressen i offentligheten och inför myndigheterna. Dess medlemmar är till betydande del svenska andelslag eller centralandelslag med svenska medlemsandelslag. I nuläge har man 30 medlemmar varav nio är andelsbanker, två slakterier, ett mejeri samt flera vind-, energi- och skogsandelslag. Förbundets styrelse har till uppgift att styra Pellervos svenska verksamhet. Genom samarbetsavtalet med Pellervo är Andelsförbundet representerat inom Pellervos förvaltning och har en representant i Pellervos delegation, men är i regel också representerat i Pellervos styrelse. Förbundets VD är nuförtiden också anställd i Pellervo.
Andelsförbundet har fortfarande en viktig uppgift. Det är sin medlemskårs gemenskap och föreningslänk. Det verkar som föreningskanal till andra svenskspråkiga organisationer i Finland samt i Norden. Tack vare Andelsförbundet kan Pellervo erbjuda rådgivnings- och juridiska tjänster på svenska. Pellervo ordnar riksomfattande och regionala evenemang på svenska, erbjuder föreläsningstjänster samt utbildar förtroendevalda i samarbete med PI-johtamiskoulu (Pellervoinstitutet).
Kooperationen känner inga språkgränser. Många finländska andelslag verkar både på finska och på svenska. Andelslag med finsktklingande namn har ofta många svenskspråkiga medlemmar. Svenskspråkiga andelslag på fastlandet har blivit mera finskspråkiga på grund av en intern inflyttning och fusioner. Vare sig kunden finskspråkig eller svenskspråkig önskar hon så bra betjäning som möjligt – på det språk som vid respektive situation är passligast.
Pellervos svenskspråkiga service utvecklas vidare. Man har planer för skolsamarbete och växande regional synbarhet. Låt oss återkomma till temana – också på svenska!
…………….
Blogini ”Karilta irti” arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella. Toivon jatkokeskustelua aiheesta tällä palstalla ja varsinkin jokapäiväisessä työssä.
