Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry
Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry 20 vuotta
Helsinki, 23. marraskuuta 2017
Arvoisat osuustoiminnan kehittäjät, hyvä juhlaväki
Oikein paljon onnea ja menestystä 20-vuotiaalle Osuustoiminnan Kehittäjät – Coop Finland ry:lle. Sekä omasta että edustamani Pellervo-Seura ry:n puolesta. On kunnia saada osallistua ja puhua tässä juhlassa.
Coop on ollut Pellervon jäsen vuodesta 2003. Jos hyvät rouvat ja herrat sallitte, käytän tässä puheessa jatkossa Osuustoiminnan Kehittäjistä tuttavallista ja sointuvaa Coopia. Niin olin tuolloin 2003 Pellervon osuustoimintajohtaja ja kävimme useamman kerran keskusteluita siitä, mitä jäsenyys voisi tarkoittaa. Tunnistimme varsin monenlaiset arvomaailmat ja todellisuudet osuustoiminnan sisällä. Järkiavioliitosta puhuimme: Coop tarvitsee laajapohjaista Pellervoa ja Pellervo uusosuustoiminnan erityisasiantuntijaa Coopia. Eikä aatteen saralla enää liikoja järjestöjä ollutkaan. Sekin helpotti kaverin löytymistä. Samoin käytännön yhteistyö menneinä vuosina.
Yhdestä asiasta olimme varmoja. Se on osuustoiminnan arvopohja, joka meitä kaikkia yhdistää. Sen varaan rakensimme. Yhteistyö on toiminut. Valtuuskunnassa on ollut teiltä edustus vuodesta 2004. Nyt on Tuula Merikivi, aiemmin oli Pekka Pättiniemi. Pellervon asiamies Juhani Lehto oli myös Coopin toiminnanjohtaja. On aamuisin hienoa nähdä Osuustoiminnan Kehittäjät -kyltti Simonkatu 6:n oven pienessä. On hieno nähdä teidät kokousta pitämässä Gebhardin ja muiden liikkeen pioneerien rakentamassa osuustoimintatalossa. Tätä Gebhard aikanaan varmasti tarkoitti.
Coopilla on kokoaan suurempi merkitys. Järjestönne edustaa Suomessa globaalia ajattelutapaa ottaa työ omiin käsiin, tehdä työtä ilman välikäsiä. Edistätte nykytermein pienosuustoimintaa, ennen muuta henkilöstön omistamia osuuskuntia Suomessa. Teette sen suurella kansallisella ja kansainvälisellä asiantuntemuksella ja verkostolla. Roolinne kasvaa tahdosta, aktiivisuudesta ja osaamisesta. Olemme globaalin työn murroksen äärellä. Uskon, että työ on vasta edessäpäin, vaikka sitä on jo pari kolme vuosikymmentä takanakin. Toivotaan ja uskotaan, että taloudelliset voimavarat olisivat hieman paremmat jatkossa.
Hyvä juhlaväki,
Coopin suuri juttu on uuden taloudellisen ilmiön aktivoiminen suomalaiseen talouselämään 1990-luvulta alkaen. Harvalla on esittää sellaista kansallista saavutusta. Järjestys vain oli se, että ensin oli paljon tekoja ja vasta myöhemmin järjestö – ja sen puitteissa lisää tekoja. Siis ilmiö ja aktiviteetit ovat teillä vanhempia kuin organisaatio. Onkin Coopin 20-vuotisjuhla, mutta uuden osuustoiminnan 30-vuotisjuhla ja ensi vuonna kuvaavasti myös mm. puheenjohtaja Jarmo Hännisen 30-vuotistaiteilijajuhla osuustoiminnan parissa.
Uudella osuustoiminnalla on eurojaan suurempi merkitys. Se on merkki kehittyvästä ja ajan kysymyksiin ratkaisuja hakevasta, tarpeiden mukaan muovautuvasta yritysmallista. Osuustoiminta antaa toivon, että kaikille ihmisille on paikka ja yhdessäkin voimme yrittää. Myös laman ja massatyöttömyyden aikana on luotu toivoa siitä, että kyllä meillä on mahdollisuuksia tässä yhteisessä maailmassa. Emme ole torppareita omassa yhteiskunnassa, vaan täysivaltaisia ja -taitoisia kansalaisia.
Coop täytti tärkeän paikan 1990-luvulla. Nousevan osuustoiminnan asiantuntemus ja yhteistyö tarvitsivat yhteistyötä ja organisoitumista. Julkinen valta uskoakseni odotti yksityisen sektorin työosuuskunta-asiantuntemusta. Pellervo tarvitsi erikoistunutta kumppania työ osuustoiminnan sektorille. Olemme luoneet yhteistyöllä edellytyksiä osuustoiminnan kehitykselle. Työhön on tarvittu toki paljon muitakin. En ketään asianosaista halua jättää pois laskuista.
Yhteistyö on ollut johtotähtemme.
Hankeyhteistyö on ollut tyypillistä, sillä hankkeissa on ollut rahat. Kiipula-säätiön vetämässä Osallisuutta osuuskunnista -hankkeessa olemme viime aikoinakin tehneet yhteistyötä keskenämme ja alan laajan järjestökentän kanssa. Olemme luomassa osatyökykyisille väyliä osallistua työelämään osuuskuntien kautta. Yhteisöllisen työn rakentama osallisuus kohottaa ihmisen ryhtiä monta senttiä. Tämä ajatus aivan mahtava. Se ei tarvitse enempiä selityksiä. Ajatuksen lausui korvaani Mikko Metsänen Kiipula-säätiöstä.
Hankemaailmasta minulle on seuraavaksi parhaiten jäänyt mieleen verkottuvat osuuskunnat Netco. Sen loppuraportti on mainio opas ”Kehittyvä osuuskunta, kysyvä työkirja pienosuuskunnille”. Se on edelleen ajan tasalla ja käytössä. Oppaan hyvät kysymykset ovat lähes ikuisia, lukijoiden hyvät vastaukset voivat vaihdella.
Kansainvälisesti Coop on ollut toimelias. Olette toimineet suomalaisten edustajana Manchesterissä 1979 perustetun työntekijäomisteisten yritysten eurooppalaisen äänenkannattajan Cecop piirissä. Maailmajärjestön Cicopan työosuuskuntia koskevan julkilausuman julkaisimme yhdessä. Vaikka Suomessa oli ensimmäisiä kokeiluja työntekijäomisteisten osuuskuntien pyörittämisestä 1900-luvun alun huumassa, ilmiö nykymuodossaan siis vasta 30 vuotta nuori. Onhan Kilon Osuus-Auton, josta ilmiön alku tavataan laskea, nyt 30-vuotias. Viittaan uusimpaan Osuustoiminta-lehteen kanteen ja sisältöön.
Coopin puheenjohtaja Pekka Pättiniemi oli EU:n komission yritystoiminnan pääosastolla valmistelemassa EU:n ensimmäistä osuustoiminta-asiakirjaa vuodelta 2004. Tunnemme sen nimellä Osuuskuntien edistämisestä Euroopassa, Komission tiedonanto Neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Asiakirjan painotti, että osuuskuntien potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Malli myös tukee yhteisön tavoitteiden täyttämisessä. EU:hun integroituvan Itä-Euroopan osuustoiminta tarvitsi uutta starttia. Pekka Pättiniemi toimi myös Eurooppaosuuskuntasäädösten toimeenpanoa seuraavan työryhmässä.
Coop on ollut mukana myös osuustoimintalain 2002 ja 2014 voimaan astuneissa uudistuksissa. Huomionarvoista on, että muovautuva laki on ottanut huomioon sekä suurten osuuskuntien kehittymistarpeet että uusien yritysten perustamistarpeet. Laki nosti esiin joitain identiteettiin liittyviä kysymysmerkkejä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos laki ei ameebamaisesti sovellu siihen reaalisen tilanteeseen, kun yritys pitää saada pystyyn tai siihen, tai kun johto haluaa kehittää ja kasvattaa osuustoimintayritystänsä, yritysmallia ei ehkä käytetä silloinkaan, kun se muutoin on järkevää. Laki ei saa olla kehityksen pykäläjarru vaan reaalielämään kehityskulkuja järjelliseen kannustava. Lakimme on liberaali, mikä korostaa osuuskunnissa sääntöjen merkitystä, osuustoimintamallin idean tuntemusta, neuvontaa ja koulutusta.
Osuustoiminnan uutta tulemista koskevia väitöskirjoja on tullut useita. Pekka Pättiniemi väitteli 2006 sosiaalisista yrityksistä ja työosuuskunnista. Seuraavasta Osuustoiminta-lehdestä voitte lukea, että ensimmäinen osuustoiminnasta väitellyt oli myöhempi pääministeri V.J. Sukselainen. Nämä ovat keskeisiä jatkumoita, joilla kehitämme ihmiskunnan intelligenssiä tälläkin saralla. Lehdestä voi myös lukea sen, kuka oli toinen.
Olemme rakentaneet yhdessä eduskuntavaaliohjelmat ja kuntavaaliohjelmat. Olemme informoineet maan hallitusta ja kuntia mahdollisuuksista. Europarlamenttivaaliohjelman rakentaminen voi olla seuraava. Vaalit ovat vuonna 2019. Siis ensi vuonna liikkeelle?
Tänään kuulemme Coopin strategian. Pian 8. joulukuuta 2017 vahvistetaan Pellervon strategia. Strategiavertailu voi olla hyvä harjoitus. Siitä rakentuu tulevat yhteistyön linjat.
Elinkeinopoliittisia odotuksia työ- ja yrittäjyysosuuskunnille on. Työllisyysasteen nostaminen, kokonaistuotannon lisääminen ja monikasvoisen markkinatalouden kehittäminen ovat isoja maaleja. Muistamme kaikki pääministeri Juha Sipilän kannustavan puheen Pellervon Päivässä 2016.
Hyvät kuulijat,
Osuustoiminta on kehittynyt aaltoina. Se on kykyjensä mukaan vastannut laajojen kansanryhmien tarpeisiin. Toimintamallit ovat löytyneet, toimivaa on monistettu ja uusi osuustoiminta-aalto on ollut tosiasia. Näin on syntynyt vaikkapa osuuskassat, osuuskaupat, osuusmeijerit 1900-luvun alussa ja työosuuskunnat, vesiosuuskunnat ynnä muu uusosuustoiminta 2000-luvun vaihteessa. Uusosuustoiminnan suhteen elämme samaa aikaa kuin Gebhardin aikainen osuustoiminta 1920-luvulla.
Olen varma, että työn murros nostaa yhteisöllisen osuuskuntamallin työelämän valtavirtaan seuraavina vuosikymmeninä. Ilmiön yleistyminen vaatinee aiempaa vahvemman yhteiskunnallisen kantoaallon, että ajatukset saavat yhä enemmän ilmaa alleen. Niin ainakin ennen vanhaan osuustoiminta on kehittynyt. Silloin kehitystyötä, neuvontaa, valmennusta ja koulutusta tarvitaan entistäkin enemmän. Aina tietenkin on kyse pohjimmiltaan siitä, että innostaako ihmisiä tasa-arvoinen yhdessä ahkeroiminen yhteisiin päämääriin.
Osuuskuntien perustamismäärät ovat liikkuneet 200-250 kohdalla 1990-luvulta alkaen. Lukujen sisällä on tapahtunut muutoksia. Vesiosuuskuntia ei enää tule entiseen malliin, sillä maa on niillä jo kyllästetty. Tilalle ovat tulleet varsin moninaiset muut osuuskunnat. Ihmisillä on ideoita. Osuustoimintamallilla on kuitenkin enempään mahdollisuuksia.
Olen siis samaa mieltä kuin EU, että osuuskuntien potentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Olen huomannut, että tämä ajatus pätee sattuvasti vuodesta toiseen. Aina kun osuuskunnille löytyy uusia sovelluskohteita ja saavutamme lisää alaa muuttuvassa yhteiskunnassa, huomaamme mahdollisuuksien rajojen liikkuvankin horisonttiin. Meille on siis jatkossakin luvassa yhtä aikaa onnistumisen iloa ja riittämättömyyden tunnetta, kun voimat eivät riitä kaiken tarpeellisen tekemiseen. Tarvitaan paljon samaan suuntaan vaikuttavia voimia.
Olen sitä mieltä, että osuustoiminnan neuvonta tulee olla siellä, missä yritysneuvonta on muutoinkin. Olen myös sitä mieltä, että ilman erityistoimenpiteitä tässä maassa ei ole edistynyt mikään. Myös osuustoimintamalli tarvitsee erikoituneita neuvojia, kehittäjiä ja toimenpiteitä. Siten voimme tarrata kiinni aina niihin taloudellis-sosiaalisiin kysymyksiin, joita yritystoiminnalla kulloinkin halutaan ratkaista. Kysynkin, onko tässä maassa ylipäänsä mikään edistynyt ilman erikoistoimenpiteitä?
Arvoisat coopilaiset,
Osuustoiminnan voimien kokoaminen Pellervon piirissä on jatkunut 2000-luvulla. Sen aloitti Coopin jäsenyys 2003, vesiosuuskuntien järjestö tuli 2013, SOK 2016 ja Tradeka 2017. Olemme enemmän kuin koskaan saman pöydän ääressä. Olemme jälleen yhä voimallisimmin hahmottamassa osuustoimintaa suurena kansanliikkeenä. Kun toimimme koko osuustoiminta yhdessä meitä yhdistävissä asioissa, kaikki hyötyvät. On muitakin asioita, mm. keskinäiset kilpailutilanteet markkinoilla. Ne eivät kuulu järjestölle.
Minua voimisti, kun eräs suuren osuustoimintaryhmän ylin hallintohenkilö sanoi, että osuustoiminta on suurin taloudellinen voima Suomessa, noin 30 miljardia € ja sen miljoonat jäsenet. Hän näki kansan ja sen osuustoiminallisen järjestäytymisen isossa kuvassa samana tahtovana liikkeenä organisoida itse omaa elinpiiriä. Ja miksi ei niin olisi. Minä olen vakuuttunut, että ajatuksensa asialle uhranneet tuntevat veljeyttä.
Yhdessä voimme onnistua. On syytä työskennellä myös seuraavan polven eteen. Nyt teini-iässä olevat nuoret ovat työelämässä 2070-luvulle saakka. Heille pitää antaa monipuoliset työelämätaidot. Pitää osata toimia palkkatyösuhteessa, yrittäjänä ja yrittäjä-palkansaajana osuuskunnissa. Pitää myös osata omistaa isojakin osuustoimintayrityksiä.
Hyvät kuulijat, meillä on yhdessä kokoamme suurempi tehtävä. YK:n kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 kannustaa meitä paremman maailman rakentamiseen. Osuustoiminnan kehityksen vuosikymmen tukee osuustoiminnan identiteetin ja sitä tukevien osaamisen ja yhteiskunnallisten puitteiden rakentamista. Kansainvälisen työjärjestö ohjaa syrjimättömän aseman rakentamisesta osuustoiminnalle. Kansainvälinen osuustoimintaliitto auttaa näkemään ihmiskunnan valtiorajat ylittävän arvopohjaisen kumppanuudet. YK:n vuosituhattavoitteet kutsuvat osuustoimintaa rakentamaan mallia, jossa yritystoiminta parantaa kaikkien osallistuvien ihmisten ja yhteisöjen elämää. Meillä on tehtävä. Teemme niin hyvin kuin osaamme, niin paljon kuin on voimavaroja. Mutta muitakin tarvitaan.
Vielä kerran: onnittelut ja kaikkea hyvää!
