Vaikuttavuusperusteisilla julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä koko yhteiskunnalle.
Kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Tämä koskettaa meitä kuntalaisia monin tavoin. Kuntavaalien alla on aiheellista kysyä, miten sinun kunnassasi varmistetaan, että hankinnat tuottavat kuntalaisille parhaan hyödyn. Onko kunnassa hankintastrategia? Onko riittävää osaamista tehdä hankintoja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa?
Jos palvelujen hankintaosaaminen on korkealla tasolla, voidaan parhaimmillaan tuottaa kunnille jopa säästöä menorakenteen sisällä. Resurssien niuketessa me allekirjoittaneet kannustamme varmistamaan erityisesti, että kunnissa – ihmistä lähellä – hankitaan yhteiskunnallisesti vaikuttavia ja ihmislähtöisiä palveluita.
Kuntapäättäjät voivat jo nyt vaikuttaa hankintojen painotuksiin
Tuore valtakunnallinen hankintastrategia viitoittaa tietä siihen, että kuntatasolla painotettaisiin taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuullisuuden merkitystä hankinnoissa. Jo nykyinen hankintalaki tekee mahdolliseksi sen, että laatu- ja vaikuttavuustekijöitä voidaan aidosti huomioida kuntatasolla.
Hinnan ei tarvitse olla ainoa ratkaiseva tekijä. Hankintapäättäjät voivat painottaa myös esimerkiksi osatyökykyisten työllistämistä, ilmastotoimia tai paikallistason yrittäjyyden edistämistä.
Valtuustoissa päätetään erilaisista elinkeino-, ilmasto- ja vastuullisuusstrategioista, jotka ohjaavat virkamiehiä. Näillä strategioilla suunnataan myös hankintoja. Niillä tulisi vaatia, että hankintojen vaikutuksia arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Kuinka hankinnat vaikuttavat esimerkiksi oman kunnan ikäihmisten hoivassa tai osatyökykyisten työllistämisessä.
Kuntien on jo nyt aivan mahdollista ostaa parempilaatuisia ja ihmisläheisempiä palveluita, jotka samalla ovat myös ympäristöystävällisiä.
Markkinatalouden moniarvoisuus on yhteiskunnan kestävyystekijä
Hankintakriteerien lisäksi hankintojen riittävällä pilkkomisella saadaan myös pienet toimijat mukaan. Yhteisötalous ja esimerkiksi eurooppalaiseen ajatteluun kuuluvat sosiaaliset osuuskunnat ovat yhteiskunnallista yrittäjyyttä, jolla on erityinen sosiaalinen tehtävä. Ne tuovat työpaikkoja vaikeasti työllistyville ja tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi ne kehittävät paikallisyhteisöjä ja ylläpitävät yhteiskunnallista solidaarisuutta ja pitävät osaltaan markkinaa elävänä.
Tästä kirjoittaa yksi allekirjoittajistamme, Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Tero Lausala myös Helsingin Sanomien Mielipide-osastossa 25.5.: Kuntavaaleissa ratkaistaan fiksujen hankintojen suunta.
Vaikuttavuusperusteisilla hankinnoilla aitoon asiakaslähtöisyyteen
Vaikuttavuusperusteisessa hankinnassa ostetaan palvelun sijaan asiakkaalle ja yhteiskunnalle koituvaa hyötyä. Esimerkiksi ostetaan työllistymistä, ei työllisyyspalveluja. Kun palvelupolkua ei lyödä lukkoon aikaisessa vaiheessa, voidaan palvelut räätälöidä aidosti asiakaslähtöisiksi. Tarjotaan sitä, mitä asiakas tilanteessaan tarvitsee ja mikä häntä oikeasti auttaa eteenpäin.
Mitattavien, todennettavien vaikutusten perusteella tehdyt hankinnat tuottavat parhaan hinta-laatusuhteen ja näin tehostavat verovarojen käyttöä.
Vaikutuksia on arvioitava yhdessä ja ennakkoon
Koska systemaattista vaikuttavuustietoa palveluista on nykyään olemassa vasta vähän, vaikutusperusteisiin hankintoihin siirtyminen vaatii mittareiden määrittelyä sekä tiedonkeruun ja hyödynnettävyyden kehittämistä yhdessä palveluiden tuottajien kanssa.
Vaikutusten ennakkoarviointi on strateginen työkalu hankintojen suunnittelussa. Ennakkoarviointien avulla selvitetään sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joita hankinnoista todennäköisesti koituisi hyvinvointiin, työllisyyteen ja ympäristöön.
Yritysvaikutusten arvioinnilla voidaan varmistaa myös, että hankinnoissa huomioidaan niiden vaikutukset myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja koko palveluntuottajakentän kehittymiseen.
Ulla Nord
toimitusjohtaja
Arvoliitto
Tero Lausala
toimitusjohtaja
Suomalaisen työn liitto
Sami Karhu
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo
