Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

On myös varmistettava, että meillä on uutta yrittäjyyttä ja yrittäjiä myös jatkossakin, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on vahva. Tällä hetkellä perustettavien ja kasvavien yritysten määrä on potentiaaliimme nähden pieni.  

Yrittäjyys vaihtoehtona tulee olla houkutteleva. Toimintaympäristön yrittäjyysmyönteisyys ja ennakoitavuus vaikuttavat siihen. Tulee myös olla vaihtoehtoisia toimintamalleja yrittäjyydelle. Yrittäjät ja yritykset eivät ole yhdestä muotista. On erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita. 

Tukea yrittäjyyteen sekä tietoisuutta yrittäjyydestä ja erilaisista yrittämisen malleista on koko tarjolla enemmän. Osuustoimintakeskus Pellervossa haluamme tuoda aiempaa laajemmin tietoisuuteen osuuskuntayrittäjyyden mahdollisuutta.  

Se on vaihtoehto osakeyhtiölle tai toiminimelle yritystä perustaessa, kun yrityksen perustajia on useita. Ja se on tähän aikaan erinomaisesti sopiva yritysmuoto. Osuuskunnan ytimessä on yhteisen hyvän edistäminen. Yhteinen hyvä on taloudellista menestystä ja yhteisön hyötyä.  

Osuuskunta on yrittäjyyttä yhdessä yksinäisen työskentelemisen sijaan. Keskinäinen verkostoituminen on tärkeä voimavara yrittäjälle itselleen ja myös mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiselle ja kannattavuudelle. Osuuskuntamuoto on hyvä toimintamuoto siinäkin vaiheessa, kun jo toimivat yritykset perustavat yhteisen yrityksen tuottamaan kaikille jäsenyrityksille niiden tarvitsemia palveluita.  

Kiinnostuitko osuuskunnan perustamisesta tai osuuskunnan toiminnasta? Osuuskunnan perustajan opas on kattava kuvaus mistä on kyse.

Osuuskunnan perustaminen on prosessina samanlainen kuin muidenkin yritysten. Ensin on idea, sitten idea kehittyy liikeideaksi ja sen jälkeen ovat vuorossa perustamistoimet.  

Hyvää Yrittäjän päivää kaikille yrittäjille! Yrittäjyytenne kantaa Suomea.  

Mari Kokko
toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje