Osuustoiminnan arvot muuttuvat teoiksi

Osuustoiminnan periaatteiden ytimessä on luoda oikeudenmukaisempaa, osallistavampaa ja kestävämpää liiketoimintaa. Toimintaa ohjaa yhteisöllisyyden ja jäsenten hyvinvoinnin edistäminen.

Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.

Teoilla voidaan osoittaa, että osuustoiminta ei ole pelkästään liiketoimintamuoto, vaan voima, joka kykenee muuttamaan maailmaa paremmaksi. Osuuskunnat voivat toimia merkittävinä yhteiskunnallisina vaikuttajina ja luoda kestäviä ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Tälle tiedolle on kysyntää. Yleinen arvo- ja asennemaailma korostaa aiempaa enemmän arvopohjaisuutta. Yritysten yhteiskunnallista roolia kohtaan kiinnostus on kasvanut. Tässä ajassa myös teoilla on entistä suurempi painoarvo.

Vuoden osuustoimintateolla on tavoitteena tuoda esille osuuskuntien toimintamuodon luonnetta ja erityisyyttä esimerkkien kautta sekä osuuskuntien sitoutumista kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan. Teoista kertominen vahvistaa myös osuustoiminnan piirteiden ja arvojen tunnistamista jäsenten ja sidosryhmien keskuudessa.

Osuustoimintateko voi olla monenlainen. Siihen vaikuttaa osuuskunnan toimiala, jäsenten tarpeet ja toimintaympäristön odotukset. Hyvän osuustoimintateon ytimessä on edistää osuuskunnan arvoja ja jäsenten tarpeisiin vastaamista. Teon suuruus ei ratkaise. Pienikin teko voi olla vaikuttava.

Hyvän teon ominaispiirteitä ovat merkityksellisyys, innovatiivisuus eli uudet ideat ja ratkaisut ja kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.

Jos on epävarmuutta siitä, onko osuuskunnan teko osuuskunnallinen, niin sitten hyvä pysähtyä oman osuuskunnan arvojen ja periaatteiden ääreen. Vastaus löytyy sieltä.

Nyt on aika tuoda esille osuustoiminnan merkitystä ja roolia yhteiskunnallisena toimijana ja myös muutosvoimana. 

Kirjoittaja on Pellervon toimitusjohtaja. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje