Vaalikevät 2025 – paikallinen päätöksenteko ratkaisee alueiden menestyksen

Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?

Kuntien suurin toimintasektori on sivistystoimi, johon kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus sekä kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, kansalaisopistot ja liikuntatoimi. Kuntien vastuulla on myös paikallisen elinvoiman ja yhteisöllisyyden edistäminen – nämä ovat avainasemassa, kun puhutaan asukkaiden hyvinvoinnista ja yritysten toimintaedellytyksistä.

Vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle siirtyy myös julkisten työvoimapalvelujen järjestäminen, ja nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Tämä uudistus tuo mukanaan suuren muutoksen: 4000 työvoimapalveluiden työntekijää siirtyy kuntiin ja kuntayhtymiin. Uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa työllisyyttä ja vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Onnistuneen uudistuksen myötä yritykset hyötyvät entistä paremmin kohdennetuista työvoimapalveluista, jotka huomioivat yritysten osaamistarpeet ja yhdistävät ne tehokkaammin ammatillisen koulutuksen tarjontaan.

Lisäksi kuntapäättäjien vastuulla ovat jatkossakin kaavoitus, rakentaminen ja julkiset hankinnat, jotka vaikuttavat suoraan paikalliseen elinkeinoelämään. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen ja asukkaiden aktiivisuuden tukeminen ovat elintärkeitä elementtejä kuntien elinvoimassa.

Pellervo laatii parhaillaan ohjelmaansa ja tavoitteitaan kevään vaaleja varten. Arvostaisimme suuresti, jos voisimme saada evästyksiä tähän valmistelutyöhön – yhdessä voimme varmistaa, että osuustoiminta ja sen merkitys paikallisen talouden ja yhteisöjen tukena saavat ansaitsemaansa huomiota.

Osuustoiminnalla on erityinen merkitys Suomessa. Osuuskunnat ja keskinäiset yritykset toimivat koko maan kattavasti, ja ne vastaavat merkittävästä osasta maan päivittäistavarakauppaa, elintarvike- ja metsätaloutta sekä pankki- ja vakuutustoimintaa. Myös hotellit ja ravintolat, samoin kuin kauppiasosuuskunnat, ovat tärkeä osa alueellista taloutta ja palveluverkostoa.

Paikallinen päätöksenteko on osuuskunnille elintärkeää, sillä osuustoiminta juurtuu vahvasti paikalliseen elämään ja vastaa alueiden erityistarpeisiin. Yhdessä voimme varmistaa, että nämä yritykset jatkavat alueidensa tukemista, tarjoavat ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja vahvistavat koko Suomen taloutta.

Vastaa lyhyeen kyselyyn tästä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta pitää pintansa – analyysi EVA:n ideologiamittauksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore ideologiamittaus tarjoaa jälleen kiinnostavaa näkökulmaa suomalaisten arvomaailmaan. Tällä kertaa markkinatalous on noussut mittauksen ykköseksi: yli kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset kertovat vahvasta luottamuksesta yksityisen sektorin kykyyn luoda hyvinvointia.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Tilaa uutiskirje