Vaalikevät 2025 – paikallinen päätöksenteko ratkaisee alueiden menestyksen

Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?

Kuntien suurin toimintasektori on sivistystoimi, johon kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus sekä kulttuuripalvelut, kuten kirjastot, kansalaisopistot ja liikuntatoimi. Kuntien vastuulla on myös paikallisen elinvoiman ja yhteisöllisyyden edistäminen – nämä ovat avainasemassa, kun puhutaan asukkaiden hyvinvoinnista ja yritysten toimintaedellytyksistä.

Vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle siirtyy myös julkisten työvoimapalvelujen järjestäminen, ja nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Tämä uudistus tuo mukanaan suuren muutoksen: 4000 työvoimapalveluiden työntekijää siirtyy kuntiin ja kuntayhtymiin. Uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa työllisyyttä ja vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Onnistuneen uudistuksen myötä yritykset hyötyvät entistä paremmin kohdennetuista työvoimapalveluista, jotka huomioivat yritysten osaamistarpeet ja yhdistävät ne tehokkaammin ammatillisen koulutuksen tarjontaan.

Lisäksi kuntapäättäjien vastuulla ovat jatkossakin kaavoitus, rakentaminen ja julkiset hankinnat, jotka vaikuttavat suoraan paikalliseen elinkeinoelämään. Myös yhteisöllisyyden vahvistaminen ja asukkaiden aktiivisuuden tukeminen ovat elintärkeitä elementtejä kuntien elinvoimassa.

Pellervo laatii parhaillaan ohjelmaansa ja tavoitteitaan kevään vaaleja varten. Arvostaisimme suuresti, jos voisimme saada evästyksiä tähän valmistelutyöhön – yhdessä voimme varmistaa, että osuustoiminta ja sen merkitys paikallisen talouden ja yhteisöjen tukena saavat ansaitsemaansa huomiota.

Osuustoiminnalla on erityinen merkitys Suomessa. Osuuskunnat ja keskinäiset yritykset toimivat koko maan kattavasti, ja ne vastaavat merkittävästä osasta maan päivittäistavarakauppaa, elintarvike- ja metsätaloutta sekä pankki- ja vakuutustoimintaa. Myös hotellit ja ravintolat, samoin kuin kauppiasosuuskunnat, ovat tärkeä osa alueellista taloutta ja palveluverkostoa.

Paikallinen päätöksenteko on osuuskunnille elintärkeää, sillä osuustoiminta juurtuu vahvasti paikalliseen elämään ja vastaa alueiden erityistarpeisiin. Yhdessä voimme varmistaa, että nämä yritykset jatkavat alueidensa tukemista, tarjoavat ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja vahvistavat koko Suomen taloutta.

Vastaa lyhyeen kyselyyn tästä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje