Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut. Osuuskunnat eivät olleet vain taloudellisia toimijoita, vaan myös yhteisöllisyyden ja kansanvaltaisuuden symboleita – arvoja, jotka tukivat nuoren valtion perustaa.

Itsenäisyyden alkuvuosina osuustoiminnalla oli keskeinen rooli erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Osuuskassat, osuuskaupat ja osuuskunnat edistivät paitsi taloudellista turvallisuutta, myös koulutusta ja sivistystä, mikä oli elintärkeää kansakunnan yhtenäisyyden kannalta.

Osuustoiminnan malli, jossa päätösvalta perustuu jäsenyyteen eikä varallisuuteen, heijasti ja vahvisti suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia periaatteita. Tämä oli merkittävää aikana, jolloin moni muu yhteiskunnan osa-alue oli vielä kehittymässä kohti tasa-arvoa. Osuustoiminta tarjosi ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa oman yhteisönsä ja elinympäristönsä kehitykseen.

Nykyäänkin osuustoiminta on oleellinen osa Suomen taloudellista ja sosiaalista menestystarinaa. Itsenäisyyspäivän aikaan on hyvä muistaa, että osuustoiminnalla on ollut ratkaiseva rooli siinä, että Suomi on tänään itsenäinen, hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maa. Osuuskuntien arvot – yhteistyö, tasa-arvo ja yhteisvastuu – ovat ajattomia periaatteita, jotka kantavat tulevaisuuteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää vuoden 1917 Pellervo-lehden kirjoituksen kera.

”Kun oikeuden ja vapauden tuuli alkoi kotinurkissamme humista, toi se rintaan keveyttä, joka pani syvään henkäisemään. Kolmattakymmentä vuotta olemme, yhtä lyhyttä helpotuksen hetkeä lukuun ottamatta, saaneet seistä rintamassa nyt kukistuneita voimia vastassa ottamassa vastaan, ei veristäviä, mutta silti yhtä kipeästi sattuvia iskuja. Kaikki yhteiskunnalliset ponnistuksemme ovat tapahtuneet kuin unissa painajaisten ahdistaessa. Rehellisiä kansalaisajatuksia on ollut mahdoton sanoa julki. Varsinkin viime aikoina kävi tämä puristus sietämättömäksi. Nyt kuuluu päittemme päällä uuden ajan siipien havina!”

Mari Kokko
toimitusjohtaja

Jaa artikkeli

Lue myös

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen

Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Tilaa uutiskirje