Osuustoiminta pitää pintansa – analyysi EVA:n ideologiamittauksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore ideologiamittaus tarjoaa jälleen kiinnostavaa näkökulmaa suomalaisten arvomaailmaan. Tällä kertaa markkinatalous on noussut mittauksen ykköseksi: yli kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset kertovat vahvasta luottamuksesta yksityisen sektorin kykyyn luoda hyvinvointia.

Osuustoiminnan näkökulmasta mittauksen tulokset antavat paljon syytä iloon. 64 % suomalaisista suhtautuu osuustoimintaan myönteisesti – ja vain 11 % kielteisesti, vähiten kaikista tutkituista ideologioista. Vaikka osuustoiminta ei tällä kertaa noussut ykköseksi kuten vuonna 2019, se on silti ideologinen kakkonen ja ennen kaikkea vakaasti arvostettu.

EVA:n havainnot tukevat erinomaisesti myös Pellervon oman, keväällä 2025 toteuttaman kyselytutkimuksen tuloksia. Vaikka osuuskuntien arvostus on korkea, tunnettuudessa on vielä tehtävää. Alle kolmasosa vastaajista koki tuntevansa osuustoimintaa hyvin, ja monelle oli epäselvää, ovatko he itse jonkin osuuskunnan jäseniä – vaikka lähes kaikki suomalaiset ovat ainakin yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuutusyhtiön jäseniä eli omistajia. Tästä omistajuudestaan oli tietoisia vain hieman yli puolet vastaajista.

Osuustoiminnan hiljainen vahvuus ei ole sattumaa. Se nojaa arvoihin, jotka suomalaiset tunnistavat omikseen: kotimainen omistajuus, yhteisöllisyys, pitkäjänteisyys ja paikallisuus.

Osuuskunnat mielletään laajasti yhteiskunnallisesti vastuullisiksi toimijoiksi.

Pellervon kyselyssä:

  • 79 % piti osuuskuntien vahvuutena kotimaista omistajuutta
  • 68 % uskoi niiden toimivan oman alueensa hyväksi
  • 67 % näki vaikutukset myönteisinä koko yhteiskunnan kannalta
  • 46 % arvioi, että osuuskunnat voivat tarjota ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin

EVA:n ja Pellervon kyselyt yhdessä piirtävät kuvaa ideologiasta, joka ei ehkä pidä eniten ääntä itsestään, mutta joka puhuttelee syvästi, kun siihen tutustuu.

Meillä Pellervossa tämä antaa vahvan viestin. Osuustoiminta ei ole eilisen ilmiö, vaan tämän päivän ja huomisen yritysmalli. Osuuskunta on yritys, mutta samalla myös yhteisö. Sen ytimessä on yhdessä tekeminen ja yhteinen hyöty. Siinä missä moni yritys tavoittelee voittoa sijoittajilleen, osuuskunta tähtää arvoa tuottavaan, pitkäjänteiseen toimintaan, josta hyötyvät jäsenet, työntekijät ja koko ympäröivä yhteiskunta.

Menestytään yhdessä!

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Lue lisää

Kysely: Yrittäminen kiinnostaa suomalaisia – joka kolmas yrittäjyyttä harkitseva voisi perustaa osuuskunnan – Pellervo

Markkinatalouden paalupaikka – Eva

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Tilaa uutiskirje