Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu puhui Joroisten Oma Osuuskunnan 100-vuotis juhlassa Joroisissa 13. lokakuuta. Puheessaan Karhu toi mm. esiin osuustoiminnan luonteen paikallisten palveluiden varmistamisessa ja roolin yrittäjyyden kirjon laajentamisessa. 

Sami Karhun juhlapuhe

Arvoisa juhlayleisö

Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivottaa hyvää syntymäpäivää Joroisten Omalle osuuskunnalle. On ollut kiinnostava oppia tuntemaan teidät 20 vuoden aikana. Ensi kerran kävin täällä 2000-luvun alussa toimitusjohtajan luona tiukoissa keskusteluissa. Tiiviimmässä yhteydessä olimme silloin, kun muodostitte Joroisten Oman osuuskunnan; minä koitin taustoittaa. Pellervon väki on ollut täällä käynneillä tiheästi 1900-luvun alussa. Jäseniä olette olleet Pellervossa peräti vuodesta 1926.

Joroisten osuustoiminnallinen järjestäytyminen liittyi suomalaisen yhteiskunnan yleiseen organisoitumiseen täysivaltaisten kansalaisten varaan. Demokraattiset yhteiskuntarakenteet luotiin ensin osuuskuntiin 1901, valtiolliselle tasolle 1907 ja kunnalliselle tasolle 1917 alkaen. Demokratiaa sovellettiin siis ensin talouselämän rakenteissa, mikä voi olla joillekin nykypäivän ihmisille yllätys.

Ihmiset eivät suostuneet olemaan enää toisten ihmisten holhouksen alaisia. Osuuskunnassa jokaisella ihmisellä oli nyt tasaveroisesti yksi ääni, jota oli lupa käyttää ja sitä oli myös kuultava. Näin saatiin paremmat edellytykset lisätä hyvinvointia köyhiin ja puutteenalaisiin oloihin. Luotto-oloja parannettiin, tasaisempaa laatua ja maltillisempia hintoja hyödykkeiden ostoon ja paremmat neuvotteluasemat tulopuolelle tuotannon myymiseen.

Syntyi kansalaisyhteiskunta ja suuret suomalaiset kansanliikkeet, joista vahvaksi on osoittautunut osuustoimintaliike. Osuuskuntien jäsenyyksiä ja niihin verrattavia vakuutusalan keskinäisten yritysten osakkaita on nyt peräti seitsemän miljoonaa. Aikuista kohti jäsenyyksiä on noin 1,7. Perhettä kohti enemmän.

Hyvät ihmiset, me olemme se osuustoiminta. Me osaamme ja voimme. Osuustoiminta on vastuunottoa itsestä, läheisitä ja yhteisöstä. Se on kaikille ihmisille avoin väylä tulla mukaan.

Hyvä juhlaväki,

Osuustoimintakeskus Pellervo ry ja suomalainen osuustoimintaliike täyttivät 120 vuotta 11 päivää sitten. Perustavan kokouksen pöytäkirja 2.10.1899 totesi, että ”Kaikesta päättäen oli aate tervetullut”. Kokousta johti joroislainen agraarireformien moniottelija, maataloushallituksen ylijohtaja Nils Grotenfelt.

Lähtösysäyksen liikkeelle oli antanut kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin työnäyte eli helmikuun manifesti, jonka suomalaiset tulkitsivat suunnitelmaksi lopettaa Suomen Suuriruhtinaskunnan autonomia. Tapahtuisi jotain sellaista, joka oli ollut aiemmin onnettomuudeksi puolalaisille ja balteille.

Perimmäinen syy oli kuitenkin taloudellis-sosiaalinen: iso osa ihmisistä oli osattomia yhteiskunnassa. Piti saada osallisiksi. Tämä pulma vaivasi itse asiassa laajasti teollistuvia yhteiskuntia.

Pellervon aktivistit puhalsivat tuohitorveen, jonka ääni kuului kauas. Kansanliikkeen aallot tavoittivat kaikki Suomen alueet, kaupungeista syrjäseutuihin niin, että välillä piti toppuutella ja välillä patistella.

Yhteiskunta oli vajaasti organisoitunut. Uusi koneiden, suurpääomien, uusien liikenneyhteyksien, rahan ja vaihdannan yhteiskunnassa tarvittiin uutta ja edistyksellistä. Talonpojat, työväenliike ja edistysmielinen sivistyneistö paransivat maailmaa.

Samaa meidän tulee pohtia taas kerran osuustoiminnan piirissä: mikä on se, mihin osuustoimintaa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Se ei ole muuttunut, että globaalisti tunnistettuihin ongelmiin haetaan paikallisia ratkaisuja. Miten pidämme meille tärkeät lähipalvelut toimivina ja omassa ohjauksessa? Miten laajennamme yrittäjyyden kirjoja ja elinkeinojen voimaa mm. työntekijä- ja yrittäjäosuuskunnilla? Kuinka voimme itse ottaa vastuuta omasta ja yhteisömme elinvoimasta ja hyvinvoinnista myös silloin, kun kunta ja valtio eivät enää riitä toimijaksi?

Uusia muotoja ovat täällä Joroisissakin mm. juhlivan osuuskunnan lisäksi Joroisten lukion osuuskunta Eihveli. Mainitsen tämän, kun meillä on ollut hyvää yhteistyötä; olipa meidän yritysneuvoja Matti Ketola oli mukana Garda-järven matkalla.  

Hyvä juhlaväki,

Viime talvena meillä oli kampanja, jossa tapasimme poliittisten puolueiden edustajia. Tavoitteenamme oli kertoa ja muistuttaa osuustoimintamallin merkityksestä.

Kesäkuussa 2019 muodostetun pääministeri Antti Rinteen hallitus huomioikin hyvin osuuskuntamallin. On historiallista, että hallitusohjelmassa lukee, että hallitus ”edistää osuuskuntamuotoista liiketoimintaa”.

Myös EU-instituutioille olemme vieneet sanomaa, että kaikki yritykset eivät ole samasta muotista vaan on erilaisia yritysmalleja.  

Osuustoimintayritykset ovat kuitenkin yksityisiä yrityksiä ja niitä johdetaan niiden omilta ”komentosilloilta”. Se vaatii osaamista. Siihen voimme onneksi varmasti itse vaikuttaa. Osaaminen, osaaminen ja sitoutuminen ovat tunnuksemme.

Ihmisen tulee olla oman elämänsä toimija eikä muiden toimenpiteiden kohde. Osuustoiminta on kotien turva, itsenäisten ihmisten elämäntapa. Se on sitä, että meillä on ohjakset – tai ehkä nuoriso sanoisi ohjain omissa käsissä.

Paljon menestystä tulevaisuudelle osuuskunnalle ja elinvoimaa Joroisille ja kaikille joroislaisille kullekin omalla tontillaan

Onnea!

Sami Karhu, toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry

Jaa artikkeli