1. Osuustoimintamalli tasaveroiseksi muiden yritysmallien kanssa 

Osuustoimintamalli vahvemmin esille kaikilla koulutusasteilla 

• Koulutusta talouden toiminnasta ja yrityksien eri muodoista laajennettava kaikilla koulutusasteilla, tavoitteena entistä paremmat kansalaistaidot.  
• Osuustoimintamalli on nostettava esille muiden yritysmallien rinnalle osaksi opetusta ja tutkimusta kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta korkeakouluihin. 
• Yrittäjyyden eri vaihtoehdot, osuuskunta mukaan lukien, on tärkeä tehdä nuorille tutuksi jo peruskoulussa. 

KEINOT: Opetussuunnitelman tekijöitä ohjataan osuustoiminnan huomioimiseen. Korkeakouluja kehotetaan ottamaan osuuskuntamalli osaksi opetusta ja tutkimusta. 

Osuuskunnat huomioitava kaikessa yhtiölainsäädännössä 

• Osuuskuntien ongelmat lainsäädännössä liittyvät moniin eri lakeihin, jotka määrittelevät yritysten toimintaa. Mikäli osuuskuntaa tai keskinäistä vakuutusyhtiötä ei ole erikseen mainittu, se johtaa helposti epätasa-arvoiseen kohteluun muihin yritysmuotoihin verrattuna.  
• Myös verokohtelussa on muista kuin verolaeista johtuvia eroavaisuuksia.  

KEINOT: Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt on huomioitava lainsäädännössä ja uuden lainsäädännön valmistelussa yhdenvertaisesti osakeyhtiöiden kanssa.  

Sosiaali-, eläke- ja työttömyysturva myös työosuuskuntien jäsenille 

• Epätyypillisen ja alustatyön kohtelu on iso yhteiskunnallinen kysymys, joka koskettaa sekä työnantajia että ay-liikettä. Reiluun työhön nojaavan alustatalouden edellytykset on varmistettava.
• Työntekijöiden omistamien työosuuskuntien toimintamahdollisuudet on varmistettava sekä osa-aikaisessa että keikkatyössä. Tämä auttaa mm. kulttuuri- ja tapahtuma-alan nousua merkittävästi.  
• Nykyhallitusohjelmassa todetaan, että työsuhdetta ei saa naamioida muuksi. Näin on edelleen, työsuhdeasiaa pitäisi selkiyttää. 

KEINOT: Lainsäädäntöä ja viranomaisten ohjeistusta on muutettava siten, että työosuuskuntien jäseniä ei tulkita yrittäjiksi. Ministeriöiden ohjausta tässä TE-toimistoille on selkiytettävä. 

Osuuskunnilta ei saa evätä muiden saamia julkisia tukia 

• Osuuskuntien tulee saada samat mahdollisuudet tukiin ja rahoitusmahdollisuuksiin kuin sijoittajaomisteisilla yrityksillä.  

KEINO: ELY-keskusten ja Finnveran ohjeistusta on selkiytettävä.  

Yritysneuvonnan osuustoimintatietämystä laajennettava 

• Osuustoiminta ei saa yritysmuotona olla yhdellekään neuvojalle tuntematon tai unohtua valikoimasta. Yritysneuvojien koulutusta osuustoiminnasta on lisättävä. 

KEINO: Rahoitus yritysneuvojien osuustoimintakoulutukseen.   

 

2. Asumisen rahoitukseen lisää ratkaisuja 

Asuntorakentamisen julkiset tuet yritysmuoto- ja paikkaneutraaleiksi  

• Asunto-osuuskunnat ovat hyvä tapa lisätä kohtuuhintaista asumista mm. silloin kun asuntopula ja asumisen kalleus vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta.  
• Uusille asumisratkaisuille on kysyntää myös ruuhka-Suomen ulkopuolella, mutta näitä ei ARA ole toistaiseksi suosinut.  
• Asunto-osuuskunta on yhtiömuotona huonosti tunnettu ja siksi sen on usein vaikea löytää rakentamisvaiheen rahoitusta. 

KEINOT: Asumisosuuskunnat on otettava ARA:n rahoitusinstrumenttien piiriin. Uusien asumismallien kokeilua tulee tukea niiden sijaintipaikasta riippumatta.    

Yhteinen näkemys asunto-osuuskunnista osana asuntopolitiikkaa  

• Sääntelyn epäselvyys ja pilottien moninaisuus hankaloittavat asunto-osuuskuntien syntymistä.  
• Asunto-osuuskunnilla on luonteva paikka osana valtion asuntopolitiikkaa, mutta se vaatii tälle yhtiömuodolle määritellyt yhteneväiset tavoitteet.  

KEINO: Kootaan ympäristöministeriön johdolla työryhmä, jossa ovat edustettuina myös maanomistuksen, kaavoituksen, rahoituksen ja rakentamisen toimijat.  

 

3. Osuuskunnat tasavertaisiksi sotepalveluiden tarjoajiksi 

Osuuskuntia ei tule unohtaa sotealueiden palvelutuotannossa  

• On tärkeää, että osuuskunnat pääsevät kilpailemaan sosiaali- ja terveysalan palveluiden tarjoamisessa tasavertaisesti muiden kanssa siitä riippumatta, ovatko ne työosuuskuntia vai yrittäjäomisteisia osuuskuntia.   
• Uusien hyvinvointialueiden palveluhankinnoissa tulee myös muistaa, että paikallisten pienyritysten mahdollisuudet osallistua sote-palveluiden tuottamiseen lisääntyvät merkittävästi, jos ne perustuvat usean toimijan yhteistyöalustaksi osuuskunnan.  

KEINO: Erityyppisten osuuskuntien mahdollisuudet toimia hyvinvointialueiden palveluntarjoajana tulee varmistaa. 

 

4. Harvenevan maaseutualueen palveluille mahdollisuuksia 

Palveluiden katoamista harvaanasutuilta alueilta ei tule hyväksyä  

• Osuuskunta tarjoaa yritysmallin, jolla voidaan järjestää taloudellisesti mielekkäällä tavalla peruspalveluita katvealueille (kuten monipalvelupisteet). On tärkeää pyrkiä lisäämään tietoisuutta tästä mahdollisuudesta.  
• Lisäksi on havaittava tilanteet, joita muu markkina ei ratkaise. Tämä on linjassa myös EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman kanssa.  

KEINO: Rahoitusta osuuskuntahankkeille palvelujen järjestämisen keinona tapauksissa, joissa ne eivät enää markkinavetoisesti toimi.  

 

5. Huoltovarmuudesta pidettävä kiinni 

Ymmärrystä osuuskuntien merkityksestä huoltovarmuuden vaalijoina 

• Yritysmalli on laajasti käytössä sekä maksuvälityksessä, vesihuollossa, sähkö- ja laajakaistainfrassa että elintarvikkeiden tuotannossa, jalostuksessa ja kuluttajakaupassa.  
• Osuuskuntien merkitys palvelujen tuottajana muilla kuin tiheästi asutuilla alueilla on tärkeää muistaa mainita, kun valtionhallinnossa puhutaan huoltovarmuuskriittisistä toimialoista.   

KEINO: Maininta osuuskuntien tärkeydestä huoltovarmuuden ylläpitäjänä kirjataan hallitusohjelmaan.