Osuustoiminta tulee saada vahvemmin mukaan kouluopetukseen  

Me, suomalaisten osuustoimintayritysten johtajat ja osuustoiminnan asiantuntijat, haluamme kiinnittää ministerien huomion edustamamme yritys- ja talousmallin vähäiseen näkyvyyteen maamme koulujärjestelmässä.  

Osuustoiminta on suomalaiselle yhteiskunnalle sekä taloudellisesti että arkisten palvelujen saatavuuden kannalta erittäin merkityksellinen: Erilaisten osuuskuntien, -pankkien, -kauppojen ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden omistajiin eli jäseniin kuuluu yli 90 prosenttia aikuisista. Tämä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Meillä osuuskunta on yleinen malli niin kuluttaja-, tuottaja-, työ- kuin infrapalveluiden kuten veden tai laajakaistan tarjoajana. 

Osuustoimintayritysten tavoitteena ei ainoastaan ole tehdä liiketoiminnallisesti hyvää tulosta, vaan niillä on laajempia tavoitteita ja päämääriä: Ydinajatuksena on pyrkiä kestävän hyödyn tuottamiseen omistajille eli jäsenkunnalle, joka hallinnoi yritystä demokraattisin periaattein. Osuustoiminnalla on vahva taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus sekä alueellinen vaikuttavuus, jonka merkitys korostuu Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa. 

Yrityksiin ja talouteen liittyvät koulusisällöt käsittelevät nykyisin asioita lähtökohtaisesti sijoittajaomisteisten yritysten näkökulmasta. Vetoamme muutoksen puolesta: Osuustoiminnan olisi tultava lapsille ja nuorille tutuksi tasaveroisesti muiden talousmallien kanssa. Kyse ei ole vain yrittäjyyskasvatuksesta vaan osuustoiminnan merkityksen ja sen arvojen sekä periaatteiden opettamisesta ikäkaudelle sopivalla tavalla esiopetuksesta aina korkea-asteelle saakka.  

Korkea-asteella osuustoiminnan tutkimus on toistaiseksi melko vähäistä ja teoriat nojaavat yksityis- tai sijoittajaomisteisten yritysten kontekstissa tehtyihin havaintoihin. Myös tähän tulee saada muutos, koska osuuskunnat eroavat perustavaa laatua olevalla tavalla näistä yrityksistä, esimerkiksi toiminnan tarkoituksen osalta.  

VETOOMUKSEN PERUSTELUT 

Osuustoiminnan idean ymmärtäminen on tärkeää, sillä yritysmuoto tarjoaa sekä globaalisti että kansallisesti monia mahdollisuuksia lisätä taloudellista toimeliaisuutta ja parantaa elämänlaatua. Sen avulla pystytään käsittelemään monia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten vähentämään köyhyyttä ja edistämään yhteisön kehitystä. Toimintamalli tukee sellaisia YK:n periaatteita kuten rauha, turvallisuus, ihmisoikeudet, ympäristön suojelu ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Osuuskunta on ihmiskeskeinen yritys.  

Osuustoiminta rohkaisee osallisuuteen eli itsensä auttamiseen samanaikaisesti aktiivisen yhteistyön ja solidaarisuuden kanssa – kaikki asioita, jotka tutkitusti puhuttelevat erityisesti nuoria. Arvopohjaisen liiketoimintamallin nostamiselle esiin myös koulutuksessa on erityistä tilausta tänä epävakaana aikana, jota leimaavat muun muassa poikkeuksellisen vahvat taloushuolet, sota, ympäristöongelmat ja koronapandemian korostamana kasvava eriarvoisuus.  

Lisäksi osuustoiminta tarjoaa matalan kynnyksen yrittäjyyteen. Se on monessa tapauksessa hyvä tapa työllistää itse itsensä. Yhteisöllinen ja joustava yritysmuoto sopii yhteisyrittämisen malliksi kaikille aloille. Tehdyt selvitykset osoittavat, että osuuskunta ei useinkaan valikoidu nuorten yrittäjyyttä suunnittelevien harkintajoukkoon, koska sen tietämys on niin vähäistä. Samanaikaisesti tiedetään, että ne nuoret, jotka ovat saaneet tietoa osuustoiminnasta, pitävät osuustoiminnan arvopohjaa ja osuuskuntamallia vetoavana ja samaistuttavana. 

Osuustoiminnan taloudellinen merkitys on suuri. YK:ssa on laskettu, että noin osuustoiminta koskettaa tavalla tai toisella ainakin puolta maailman ihmisistä. Osuustoimintayritykset tuovat 3-3,5 % maailman bruttokansantuotteesta. Monissa maissa luku on korkeampi, Suomessa noin 5 %. Maailman 300 suurinta osuustoimintayritystä tekevät liikevaihtoa yhteensä 2,2 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, joka vastaa maailman 7. suurinta kansantaloutta. Ne tuovat elannon 250 miljoonalle ihmiselle. Osuustoiminnan maailmanjärjestö ICA on laskenut, että osuuskuntien jäsenyyksiä on yhteensä jo miljardi. Eivätkä talousluvut silti anna riittävää kuvaa osuustoiminnan sosiaalisesta merkittävyydestä. Silti ne antavat vankat perusteet sille, miksi osuustoimintaopetuksen paikka on ilman muuta osana perusopetusta.     

Osuustoiminta suomalaisten työkaluna 

Agraariyhteiskunnassa voimien yhdistäminen yhdessä selviytymisen eteen oli pakon sanelemaa – nykyiselle urbanisoituneelle yhteiskunnalle vain kaukainen muisto. Siksi tietoisuus osuustoiminnasta ei enää välity sukupolvelta toiselle. 

Suomessa on yli 7 miljoonaa osuustoimintayrityksen jäsenyyttä. Omistuksia on siis monella aikuisella enemmän kuin yksi. Suomalaisten olisi hyvä tietää, että osuustoimintayritykset muodostavat maahamme yhteisesti omistettua ankkurivarallisuutta, jonka hyödyt jakautuvat laajasti ihan tavallisille ihmisille – samoin kuin niiden omistus, joka on helposti hankittavissa yksilön varallisuudesta riippumatta.   

Osuuskuntien vuosittainen liikevaihto on noin 30 miljardia euroa. Suurimmat osuustoimintayritykset ovat alallaan markkinajohtajia ja isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Osuustoiminta on suomalaista omistajuutta. Taloudellisesti tervettä osuuskuntaa ei voi vallata tai sen toimintaa siirtää maan rajojen ulkopuolelle ilman jäsenomistajien suostumusta. 

Osuuskunnat mahdollistavat kohtuuhintaisia elintarvikehintoja pitkistä kuljetusmatkoista ja alhaisesta väestötiheydestä huolimatta. Ne luovat taloudellista vakautta suomalaisen ruoan tuottajille ja tuovat alueellista hyvinvointia, edistävät ympäristöystävällisiä ratkaisuja, tukevat kulttuuria, taidetta ja urheilua. Osuustoimintayritykset ovat vastuullisia toimijoita, jotka työllistävät maassamme 100 000 henkeä ja maksoivat viime vuosikymmenellä yhteisöveroja kahdeksan miljardin verran.  

Osuustoiminta tarjoaa työkaluja käsitellä aikamme globaaleja megatrendejä: ilmastonmuutos, jakamistalous ja digitalisaatio, jotka edistävät luonnostaan pehmeämpiä arvoja kuten yhteisöllisyyttä, paikallisuutta ja vastuullisuutta. Osuustoiminnalla olisi jälleen paljon annettavaa kriisistä selviytymiseen. Siksi lapsille ja nuorille tulee antaa valmiudet sen käyttämiseen osana omia ratkaisuja hallita elämää. Tieto tuo mahdollisuuksia.