Mikkelillä on ollut vuosia tietynlainen maine. Erityisesti paikalliset tuntevat hyvin ”myhäilevä Mikkeli” -sanonnan. Tällä tarkoitetaan kai hidasta ja muutosvastarintaista Mikkeliä. Nyt monet asiat ovat kuitenkin toisin. Uusittu tori ja palkittu keskusta uusine kauppakeskuksineen tunnetaan jo Etelä-Savon ulkopuolellakin, samoin myös kaunis Saimaa ja puhdas ympäristömme. Osa on saattanut bongata myös Mikkelin ”Lupaus 2016” -hankkeen, jossa uudistetaan kaupungin hallintorakennetta ja palveluprosesseja. Uudistamistyössä hyödynnetään uusia sähköisiä palveluja, joiden avulla Mikkelistä rakennetaan Suomen ensimmäistä digitaalista kaupunkia.
Tämä kaikki antaa jo viitettä sellaisesta, mistä Mikkeliä ei ehkä vielä tunneta tarpeeksi hyvin – siitä, että paikalliset koulutusorganisaatiot tekevät täällä positiivisesti yhdessä tuumin koulutusyhteistyötä sekä keskenään että kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa. Innovaatiotoiminnan kehittäminen ja koulutusyhteistyö ovat korkeita prioriteetteja niin Etelä-Savon maakunnan, Mikkelin kaupungin kuin paikallisten koulutusorganisaatioidenkin strategioissa.
Yksin konkreettinen esimerkki tästä on Mikkelin alueella toteutettu KINOS-hanke, jonka tehtävänä on kehittää oppilaitosten innovaatio-osaamista sekä mallintaa oppilaitoksille innovaatiotoiminnan toimintamalli osana Etelä-Savon innovaatioympäristöä. Kaksivuotinen (2012–2013) hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja sen hallinnoijana on toiminut Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk). Hankkeen osatoteuttajat ovat Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK), Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä Otavan Opisto.
KINOS-hankkeessa on kahden vuoden aikana suunniteltu ja kokeiltu erilaisia toiminnallisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat ja edistävät oppilaitosten yhteistyötä sekä alueellista innovaatiotoimintaa. Hanke suosittaa seuraavia toimintoja jatkamisen arvoisiksi toimintamalleiksi ja oppimisympäristöiksi myös tulevaisuudessa (Hytinkoski & Kuoppala 2013, 96–99):
a) INNO24h-leiri: Leirin konsepti perustuu Nuori Yrittäjyys 24h -leirin ideaan. KINOS-hankkeessa konseptia muokattiin niin, että osallistujina olivat henkilökunnan edustajat.
B) Yhteiset suunnittelufoorumit: Yhteisillä suunnittelufoorumeilla tarkoitetaan koulutuksen ja opetuksen suunnittelusta vastaavien henkilöiden säännöllisiä tapaamisia lukukausittain.
c) INNOPANKKI: INNOPANKKI on hankkeessa kehitetty virtuaalinen ideoiden keruu- ja jatkojalostusalusta. INNOPANKKI on kaikille avoin ja sijaitsee osoitteessa www.innopankki.fi. Oppilaitosten lisäksi se palvelee alueen elinkeinoelämää.
d) KINOS-jory: KINOS-joryssä Mamkin, Esedun, Mikkelin yliopistokeskuksen ja Otavan Opiston johtajat kokoontuvat säännöllisin väliajoin päivittämään organisaatioiden kuulumiset ja etsimään yhteisiä projekteja.
e) Yhteiset opiskelijaprojektit: Säännöllisesti 1 – 2 kertaa vuodessa toteutettavat KINOS-organisaatioiden opiskelijoiden osaamista hyödyntävät, aitoihin toimeksiantoihin perustuvat projektit.
f) Blogi: innovaatiotoiminnassa mukana olevat tahot jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään innovaatiotoimintaan liittyen: www.kinos-hanke.fi
g) Oppimiskeitaat: KINOS – organisaatioiden kampuksia yhdistetään virtuaalisesti oppimiskeitaiksi (www.oppimiskeidas.fi), joissa hyödynnetään eri talojen toimintaa oppimisen edistämiseksi.
h) Osuuskunta: KINOS -organisaatioiden yhteinen sekä opettajia että opiskelijoita palveleva osuuskunta.
i) Yhteisiä seminaareja yhteisistä teemoista: Yhteisesti järjestettyjä seminaareja yleisesti kiinnostavista teemoista.
Kaikkia edellä mainittuja toimintamalleja ehdittiin kokeilla hankkeen aikana osuuskuntaa lukuun ottamatta. Osuuskunta haluttiin kuitenkin ottaa mukaan myös tuleviin vuosiin kurkottavaan Kinos-toimintamalliin, sillä osuustoiminnan mahdollisuudet nousivat monin tavoin esille hankkeen toiminta-aikana. Viidestä keskeisestä hanketoimijasta Mikkelin ammattikorkeakoululla, Otavan opistolla ja Etelä-Savon ammattiopistolla on jo kokemusta opiskelijaosuuskunnista tai asiantuntijaosuuskunnista. Lisäksi Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksella ja etenkin HY:n Ruralia-instituutilla on kokemusta osuuskuntayrittäjyyteen liittyvästä koulutuksesta ja opetuksesta.
Toiseksi hankkeen aikana vierailtiin useissa benchmark-kohteissa, joissa korostui opiskelijaosuuskuntien käyttäminen yrittäjyyskasvatuksen toiminnallisina oppimisympäristöinä. Näin toimittiin Tampereen Proakatemiassa ja Ylötehtaassa sekä Jyväskylän Tiimiakatemiassa. Myös sekä osa hankkeen aikana lukemistamme tieteellisistä ja populääreimmistä teksteistä että osa hankkeen seminaareissa vierailleista asiantuntijoista antoivat suuntaviivoja siitä, että osuuskunta tarjoaa pedagogisesti ja toiminnallisesti mielekkään toimintaympäristön.
Voi olla, että Mikkelin koulutusorganisaatioiden edustajat perustavat lähitulevaisuudessa asiantuntijaosuuskunnan, jonka tavoitteena on tarjota jäsentensä taitoja/palveluita osuuskunnan kautta. Samalla eri koulutustasojen suunnittelijat ja opettajat saavat tärkeää kokemusta tiimiyrittäjyydestä osuuskunnassa. Tämä on hyödyksi seuraavassa vaiheessa, kun mukaan yritetään saada myös eri koulutusorganisaatioiden opiskelijoita. Parhaimmillaan tässä yhdistyvät opiskelijoiden, opettajien, koulutusorganisaatioiden ja koko Etelä-Savon etu.
Kuoppala, E. & Hytinkoski, P. (toim.) 2013. Hiutaleita KINOStamassa – oppilaitosten innovaatiotoiminta. Mikkelin ammattikorkeakoulu D Vapaamuotoisia julkaisuja / Free-form Publications 19. Kopijyvä Oy: Mikkeli. Luettavissa myös verkossa (15.11.2013):
http://issuu.com/mainostoimistogroteski/docs/kinos_raportti_issuu?e=6298671/5499146#!
