Osuuskunta Maitomaa mukana pohjoissavolaisessa ilmastotyössä

Suonenjokelainen meijeriosuuskunta Maitomaa osallistuu Hiilineutraali maakunta – Pohjois-Savo -hankkeeseen, joka kokoaa paikalliset organisaatiot yhteistyöhön ilmaston hyväksi. Maitomaa odottaa verkostolta yhteisten rajapintojen löytymistä konkreettisten ilmastotoimenpiteiden kehittämiseksi.

Osuuskunta Maitomaa on mukana Pohjois-Savon ELY-keskuksen koordinoimassa Hiilineutraali Pohjois-Savo -työssä, joka rakentaa paikallista verkostoa kestävän ja vähähiilisen talouden tueksi. Verkostoon kuuluu muun muassa Kuopion kaupunki, Savon koulutuskuntayhtymä ja Ilmatieteen laitos.

Ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat nousseet yli satavuotiaan meijerin toiminnassa yhä tärkeämpään rooliin. Toimitusjohtaja Markku Iivonen näkee hankkeeseen osallistumisen mahdollisuutena kehittää ilmaston kannalta parempia ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja panostaa Maitomaan vastuullisuuteen edelleen:

– Hankkeen kautta haetaan lisämahdollisuuksia pienentää Maitomaan ja koko toimitusketjun hiilijalanjälkeä. Verkosto luo yhteyksiä, joita muuten ei ehkä olisi syntynyt. Kun ymmärrys muiden toiminnasta lisääntyy, voi löytyä yhtymäkohtia ja niiden kautta konkreettisia toimenpiteitä ilmaston hyväksi. Toisen kanssa voi päästä pidemmälle kuin yksin.

Ilmastotekoja meijerin arjessa

Viime vuonna Maitomaa käynnisti laskennan maitoketjunsa hiilipäästöistä. Siinä selvitetään syntyvät päästöt tiloilta maitotölkkeihin asti ja määritetään jokaiselle tilalle oma hiilijalanjälki. Laskennassa hyväksi todetut käytänteet jaetaan kaikkien tuottajien tietoon. Myös Itä-Suomessa muuta maata yleisempien kivennäismaiden vaikutuksia maidontuotannon hiilipäästöihin tutkitaan ja verrataan turvemaiden vastaaviin vaikutuksiin.

Toimitusjohtajan mukaan Maitomaan tekemistä ohjaa pyrkimys katsoa tulevaan ja viedä kehitystä oikeaan suuntaan. Maidontuotannossa se tarkoittaa mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen tavoittelemista sekä luonnon monimuotoisuuden tukemista. Siksi kestävämpiä ratkaisuja haetaan aktiivisesti tuotantoketjun eri vaiheisiin.

– Logistiikkaan ja pakkauksiin puntaroimme alati uusia ilmastoystävällisempiä ratkaisuja, ja meijerimme hävikkiä olemme vähentäneet arvoketjuanalyysin opeilla. Uskomme vahvasti, että omaan toimintaamme vaikuttamalla saamme aikaan enemmän kuin ulkopuolisella kompensoinnilla. Keskitymme päästöjen vähentämiseen ja otamme pieniä askelia ison asian eteen, Iivonen kuvaa.

Uusien ratkaisujen lisäksi muuttuva maailma on tuonut Maitomaan valikoimaan myös uusia makuja. Vuodesta 2020 alkaen meijeri on valmistanut maitotuotteiden lisäksi tuotteita kaurasta.

Hiilineutraali maakunta -hankkeen projektityöntekijä Saara Hanhela kiittää Maitomaata mallin näyttämisestä.

– Maitomaa on innostava esimerkki siitä, miten perinteinen ala voi olla etunojassa edistämässä vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta. On hienoa, että Maitomaa pohjoissavolaisena meijerinä on mukana rakentamassa hiilineutraalia maakuntaa, Hanhela kommentoi.

Lähde: Maitomaa

 

Jaa artikkeli

Lue myös

Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä

Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Data ja yhteistyö – näihin kiteytyy niin suurten kuin pienten yritysten vastuullisuustyö lähivuosina

Yritysten toimintakenttä on valtavassa muutoksessa. Vaikka jatkuvasti lisääntyvä ja kiristyvä kestävyyssääntely ei välttämättä suoraan koske pieniä ja keskisuuria yrityksiä, välillisesti pankkien ja rahoittajien kautta sekä osana arvoketjuja vaikutuksilta ei voi välttyä. Pellervo järjesti 18.1. tilaisuuden, jossa keskusteltiin siitä mitä pk-yritykset voivat odottaa ja miten niiden tulisi toimia jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, jotta niiden toimintaedellytykset markkinoilla säilyvät

LPOnet digipalveluosuuskunnalle on myönnetty Avainlippu

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt koko Itä-Uudellamaalla toimivalle asiakasomisteiselle LPOnet Osk:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle. Paikallisena asiakasomisteisena digipalveluoperaattorina tuomme missiomme mukaisesti lisää elinvoimaa Itä-uusmaalaisille asukkaille ja yrityksille. Kotimaisuudesta viestivä Avainlippu-tunnus on meille tärkeä tapa konkretisoida kuinka vastuullinen, asiakaslähtöinen ja pitkäjänteinen toimintatapamme on.