EU:ssa valmistelussa oleva yritysvastuudirektiivin valmisteluvaiheessa ovat erilaiset tavoitteet ottaneet yhteen ja nyt päätöksenteon kriittisellä hetkellä nähdään loppuhuipennus. Suomen hallituksen päätös olla äänestämättä direktiivin puolesta EU:n neuvostossa on herättänyt keskustelua myös kotimaassa.
Yritysten vastuullisuudesta on tullut arkipäivää ja yritysvastuusääntely ei ole uusi ilmiö EU-tasolla ja kansallisesti. Tämä osoittaa, että emme elä ”villissä lännessä” sääntelyn osalta. Pikemminkin erilaiset ympäristö-, työlainsäädännöt sekä toimialakohtaiset sääntelyt ovat osa yritysten päivittäistä toimintaa.
EU:n yritysvastuudirektiivin iso tavoite ei ole mörkö yrityksille. Se on nähty mahdollisuutena ja sääntelyn selkeyttämisenä. Yrityksissä koetaan, että nykyinen maiden välinen tilkkutäkkimäinen sääntely on haaste. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan.
Sääntely tarkoittaa yritysten arjessa mittaamista ja raportointia. Tämä edellyttää vahvaa kehitystyötä, jotta voidaan tarjota läpinäkyvyyttä eri sidosryhmille yrityksen toiminnasta, tuotteista ja palveluista.
Mittaaminen ja raportointi kytkee yhteen esimerkiksi ruokaketjun eri toimijat tilalta kauppaan. Työ tiedon keräämisestä on alkumatkassa. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä mukaan lukien rahoittajat.
Sääntelyä valmistellessa on tärkeää tehdä perusteellinen yritysvaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon erityisesti pk-yritysten asema osana ketjuja. Sääntelyä ei saa suunnitella vain suurten yritysten näkökulmasta.
Euroopan parlamentin kesäkuun vaalien jälkeen laaditaan EU-tasoisia poliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä viiden vuoden kauden ajaksi. Tärkeää on, että painopistealueet ja konkreettiset toimet koordinoidaan EU-tasolla hyvin keskenään. Varmistetaan, että sääntely on johdonmukaista ja sääntelytulvaa voidaan rajata. Pellervona olemme edistämässä, että EU:n sääntelykehikossa osuustoiminnallisten yritysten erityispiirteet tunnistetaan.
Mari Kokko
toimitusjohtaja
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo
