Vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni on osuuskuntien etu 

Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. 

EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen.  

Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin vaalien jälkeen aloittavan parlamentin ja komission on keskityttävä asioiden lisäksi päätöksenteko- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä yhtenäisyyteen.

Jatkuva ja rakentava vuoropuhelu jäsenmaiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä on keskeistä tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa. 

Vahva ja yhtenäinen EU ei kuitenkaan tarkoita, että jäsenvaltioiden päätösvaltaa tulisi kaventaa. EU:n on keskityttävä asioihin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Unionin tulee noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eli päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Seuraavan komission työohjelman ohjenuorana tulee olla järkisääntely. EU:n tehtävänä ei ole olla direktiivi- ja asetustehdas, joka tuottaa ihmisten ja yritysten toimintaa vaikuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Tulee myös normeja luodessa huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet. 

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon EU-vaaliohjelmassa on tavoitteena, että EU:n yrittäjyyspolitiikka edistää yritysmallien moninaisuutta ja otettava huomioon osuuskuntien erityispiirteet. Osuuskuntien sääntelyn on oltava tasapuolista muiden yritysmallien rinnalla.

Osuuskunta on reilu ja käytännössä testattu toimintamuoto uudenlaiselle yhdessä tekemiselle ja yhteisyrittäjyydelle. Yhteisö-, jakamis- ja alustatalous hyötyisivät eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja sääntelyn valmistelussa on hyvä ottaa oppia osuuskuntakentästä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Lue lisää Pellervon EU-tavoitteista

Jaa artikkeli

Lue myös

Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa

Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.

Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta

Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä - mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä - mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.

Hauki on kala – miksi osuustoimintaa on niin vaikea ymmärtää?

”Kuka tässä on tyhmä: ihmiset, kaupparyhmät vai minä itse”, kysyi Pekka Seppänen Ylen Pyöreä Pöytä -podcastissa viime viikolla. Hän oli suivaantunut S-ryhmän ennätyksellisiin kuukausibonuksiin ja ylipäänsä kauppojen kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmiin ja referoiden sanoi kuta kuinkin näin: ”Mitä rahaa se (bonus) on? Asiakkaiden omaa rahaa. S-ryhmä on saanut korotta pitää sitä lainassa ja antaa nyt korotta takaisin. Tässä ei ole mitään hurraamista. Järjestelmät maksavat satoja miljoonia, eivätkä tuota mitään uutta hyvää yhtään kenellekään.” Niinpä niin. Osuuskunta jäsenomisteisena yrityksenä, jonka tavoitteena on tuottaa näille jäsenille heidän tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja tilanteessa, jossa liiketoiminnassa syntyy voittoa, jakaa tämä voitto jäsenille takaisin, on edelleen valtaosalle ihmisistä täysin tuntematon toimintaperiaate. Edelleen yli 100 vuoden olemassaolon jälkeen.