Vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni on osuuskuntien etu 

Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. 

EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen.  

Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin vaalien jälkeen aloittavan parlamentin ja komission on keskityttävä asioiden lisäksi päätöksenteko- ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä yhtenäisyyteen.

Jatkuva ja rakentava vuoropuhelu jäsenmaiden ja Euroopan unionin toimielinten välillä on keskeistä tulevaisuuden Euroopan rakentamisessa. 

Vahva ja yhtenäinen EU ei kuitenkaan tarkoita, että jäsenvaltioiden päätösvaltaa tulisi kaventaa. EU:n on keskityttävä asioihin, joilla on eurooppalaista lisäarvoa. Unionin tulee noudattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eli päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Seuraavan komission työohjelman ohjenuorana tulee olla järkisääntely. EU:n tehtävänä ei ole olla direktiivi- ja asetustehdas, joka tuottaa ihmisten ja yritysten toimintaa vaikuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Tulee myös normeja luodessa huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet. 

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon EU-vaaliohjelmassa on tavoitteena, että EU:n yrittäjyyspolitiikka edistää yritysmallien moninaisuutta ja otettava huomioon osuuskuntien erityispiirteet. Osuuskuntien sääntelyn on oltava tasapuolista muiden yritysmallien rinnalla.

Osuuskunta on reilu ja käytännössä testattu toimintamuoto uudenlaiselle yhdessä tekemiselle ja yhteisyrittäjyydelle. Yhteisö-, jakamis- ja alustatalous hyötyisivät eurooppalaisesta lainsäädännöstä ja sääntelyn valmistelussa on hyvä ottaa oppia osuuskuntakentästä.

Mari Kokko
Pellervon toimitusjohtaja

Lue lisää Pellervon EU-tavoitteista

Jaa artikkeli

Lue myös

Osuustoiminta pitää pintansa – analyysi EVA:n ideologiamittauksesta

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore ideologiamittaus tarjoaa jälleen kiinnostavaa näkökulmaa suomalaisten arvomaailmaan. Tällä kertaa markkinatalous on noussut mittauksen ykköseksi: yli kaksi kolmesta suomalaisesta (68 %) suhtautuu siihen myönteisesti. Tulokset kertovat vahvasta luottamuksesta yksityisen sektorin kykyyn luoda hyvinvointia.

Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.

Tilaa uutiskirje