Hallituksen yrittäjyystrategia

Sanna Marinin hallitusohjelma Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
sisältää useita useita osuustoiminnan aseman edistämiseen liittyviä kirjauksia. Tärkeimpänä niistä siinä todetaan, että hallitus haluaa edistää osuuskuntamuotoista yritystoimintaa.

Hallitus on määrännyt Työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan ohjelmansa pohjalta Yrittäjyysstrategian. Sen tavoitteena on lisätä yritysten luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa perustaa yrityksiä ja työllistää, kehittää ja investoida.

Strategian laatiminen aloitettiin marraskuussa 2019. Lausunto lähti lausuntokierrokselle 10.3.2020.

tem.fi/yrittajyysstrategia

Pellervon kommentit ja ehdotukset strategian muotoiluiksi

  1. HAASTE: Osuustoimintaa ei yleisesti tunnisteta tavanomaiseksi yritystoiminnan muodoksi, mikä vaikeuttaa osuustoiminnan kasvu- ja toimintaedellytyksiä monin eri tavoin. Esimerkiksi Finnvera on poissulkenut osuuskuntamuotoisen yrityksen Alkutakauksen piiristä. Alkutakaus on kätevä ja suosituksi osoittautunut tuote alkaville ja pienille yrityksille. Asia haittaa alkavien osuuskuntien pääomahuoltoa ja asettaa ne eriarvoiseen asemaan osakeyhtiöön verrattuna.
    RATKAISU: Osuustoiminta mainitaan kansallisessa yrittäjyysstrategiassa tasavertaisena yritysmuotona osakeyhtiöiden kanssa. Ratkaisevin ero on, että osuuskunnan tavoite on harjoittaa jäsenilleen hyötyä tuovaa liiketoimintaa, kun taas osakeyhtiön tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa. Osuuskunnat on myös rahoituksen suhteen saatettava samalle viivalle osakeyhtiöiden suhteen.
  2. HAASTE: Osuustoimintaa ei tunneta tarpeeksi yritysneuvojien parissa, joten sitä ei osata aina tarjota yritysmuotoa pohtiville.
    RATKAISU: Jokaiseen suureen ELY-keskukseen palkataan erityinen yhteisöllisen yrittäjyyden ja arvoperusteisen organisoitumisen asiantuntija. Hänen tehtävänään on toimia alueensa aktiivisena erityisneuvojana näissä asioissa. Lisäksi järjestetään perustietojen lisäämiseksi valtakunnallinen hanke, jonka kohderyhmänä ovat alkavat ja pk-osuuskunnat sekä yritysneuvojat. Teemoina ovat osuuskuntaneuvonta, -konsultointi ja -koulutus sekä yritysneuvonnan valmennus. Hankkeelle turvataan riittävä rahoitus.
  3. HAASTE: Osuustoimintaa tuodaan liian vähän esiin opetuksessa.
    RATKAISU: Todetaan, että osuustoiminta kuuluu osaksi kansalais- työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta. Sen osuutta tulee lisätä sekä peruskoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa että korkeakouluopetuksessa. Opiskelijaosuuskunta on myös hyvä väline harjoitella yrittäjyyttä.
  4. HAASTE: Luovien alojen arvonmuodostus ja liiketoimintamallit vaikeita hahmottaa. Työosuuskuntien mahdollisuuksia nousta kasvuyrityksiksi ei tunnisteta samanlaisiksi kuin teknologia start-upien.
    RATKAISU: Mallinnetaan osuuskunta Lilithin toimintakonsepti yleisen keskinäisen yrittäjyyden muodoksi ja erityisesti luovien alojen työllistymisen toteuttajaksi.
  5. HAASTE: Yrittäjän ja palkansaajan lisäksi on uhkana syntyä kolmas, epämääräinen kategoria ammatinharjoittajia. Tätä ei Suomeen haluta.
    RATKAISU: Osuuskunta, joka on oman määrityksensä mukaisesti työosuuskunta, määritellään työsuhdeasioissa selkeästi työnantajaksi ja sen jäsen työntekijäksi. Osuuskunta tunnistetaan reiluksi alustatalouden malliksi.