Osuuskunnista vastaus kestävään kehitykseen

Osuustoiminnan tavoitteet eduskuntatyölle 2019-2023
Eduskuntavaalit 2019

Osuustoiminta on suomalaista työtä, omistusta ja investointeja. Se merkitsee palveluja ja arvonlisää koko maahan.

Osuuskunnat eivät ole vain suuria tai vain pk-yrityksiä. Ne ovat molempia.

Omistajuuden monimuotoisuus on avain talouselämän tasapainoiseen kehitykseen. Kaikkien yritysmuotojen asiallinen huomioiminen ja hyvä säädöstäminen vievät kansantalouden kokonaissuorituskyvyn kasvuun.

 

Osuustoiminta on Suomen kansantalouden ja sosiaalisen kehityksen ehdoton vahvuus. Se rakentaa vaurautta ja elämän edellytyksiä läpi koko maan. Osuustoiminta on kansalaistaitoa.

 

Tämä on viesti eduskuntavaalien ehdokkaille ja äänestäjille kertoaksemme osuustoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista.


Osuuskunnat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnan uusia haasteita työelämään, arkeen ja elämän laatuun liittyen:

1. Tulevaisuuden työ

Uusi työ. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja itsensä työllistäminen lisääntyy. Osuuskuntien täysi potentiaali on osattava hyödyntää, kun mietitään ratkaisuja tulevaisuuden muuttuvalle työlle.

  • Yhteisyrittäjyydestä saa rohkeutta ja voimaa tarjota omaa osaamista työmarkkinoille.
  • Kilpailukykyä voidaan vahvistaa osuuskuntaan pohjaavilla yrittäjäverkostoilla, jolloin saadaan suurempi osto- ja markkinointivoima.
  • Yritysten omistajavaihdokset ovat usein pulmallisia, jos sopivaa jatkajaa ei löydy. Yrityksen työntekijät perustavat osuuskunnan ja ostavat liiketoiminnan itselleen. Näin työntekijät voivat myös turvata työpaikkansa jatkuvuuden.
  • Osuuskunta on matala kynnys omaehtoiseen työllistymiseen - myös osatyökykyisille.

Alustatalous. Koko liiketoiminnan ja markkinatalouden logiikka tulee muuttumaan alustatalouden myötä. Alustaosuustoiminta on kasvava kansainvälinen liike, joka on luomassa oikeudenmukaisempaa tulevaisuuden työelämää.

  • Alustaosuuskunnat voivat vastata verkkotalouden markkinahäiriöihin.
  • Alustaosuuskunnat luovat ihmiskeskeisiä innovaatioita yhdistämällä osuuskuntien arvopohjan uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin.
  • Myös datan ja oman tiedon omistamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja osuuskunnat voivat olla ratkaisu tähän.

2. Ihmisen arki

Osuustoiminta on niin arkinen asia, että sitä ei tule aina ajatelleeksi.

  • Suomalaista ruokaa. Suomalainen elintarvikeketju pellolta kuluttajan pöytään perustuu paljossa osuustoimintaan ja siinä on myös paljon uusia mahdollisuuksia. Kotimaisen tuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan arvoketjun toimivuudella on suuri merkitys koko Suomelle.
  • Yhteiskunnallista infrastruktuuria omaehtoisesti. Osuuskunta sopii monenlaiseen infrastruktuurirakentamiseen, tästä esimerkkeinä vesi- ja laajakaistaosuuskunnat. Käyttäjäomisteisuus on selvä strateginen etu elintärkeissä palveluissa.
  • Osuuskunta-asuminen. Asuminen vaatii uusia innovaatioita. Asunto-osuuskuntaa kehitetään yhteisöllisenä ja moni-ilmeisenä mallina parantamaan erityisesti asutuskeskusten asumisen laatua ja hillitsemään kustannuksia.
  • Alueiden elinvoima ja lähipalveluiden saatavuus koko maassa. Pankki- ja vakuutusalan, kaupan ja metsätalouden palvelut ovat merkittävältä osin osuustoimintamalliin pohjaavia. Ne tuovat investointeja ja työtä sekä turvaavat ja kehittävät palveluja kaikkialla Suomessa.

3. Elämän laatu

Ihmiset hakevat yhä enemmän merkityksellisyyttä elämäänsä.

Osuustoiminta ei vain rakenna omaa elinpiiriämme vaan luo ihmisille osallisuutta omaan elämäänsä. Osuuskunnat ovat väline kuulua syvällisemmin paikalliseen yhteisöön ja rakentaa omaa identiteettiä.  

Yllä olevat osuustoiminnan mahdollisuudet voivat toteutua, kun:

1. Osuuskunnat saavat tasa-arvoisen kohtelun ja toimintaympäristön muiden yritysmallien kanssa:

  • Osuustoimintayritysten ja niiden omistajien verotus ei ole epäedullisempaa muiden yritysmallien kanssa. Motivaatio kehittää, pääomittaa ja omistaa osuustoimintayritystä tulee olla vertailukelpoinen.
  • Kirjanpitosäädökset tunnistavat osuuspääoman yrityksen omana pääomana.
  • Kilpailupolitiikka ottaa huomioon, että yritysmallin tarkoitus on tuottaa etuja ja palveluita jäsenille ja niitä osuuskuntien ja keskinäisten yritysten täytyy voida myös tuottaa.
  • Kilpailutussäädökset tai käytännöt eivät teoreettisesti eivätkä käytännössä sulje paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisesti toimivia osuustoimintayrityksiä pois tarjouskilpailuista ja niillä on myös reaalinen mahdollisuus menestyä kilpailussa.
  • Maakuntien itsehallinto osaa hyödyntää osuuskuntien mahdollisuudet ja kunnat käyttävät mallia elinvoimansa kehittämisessä.
  • Infrastruktuuripalveluita tuottaville osuuskunnille on rakennettu hyvät taloudelliset, sosiaaliset ja osaamiseen liittyvät toiminta- ja kehitysedellytykset.
  • On luotu edellytykset sille, että myös Euroopan unionin sääntely on asianmukaista osuuskuntamallia kohtaan

2. Yritysneuvonnassa otetaan huomioon myös osuuskunnat ja yritysten perustajille ja kehittäjille tarjotaan myös osuuskuntaneuvontaa.

3. Yrittäjyyskasvatuksessa tuodaan esiin osuustoimintayritysten laajapohjainen omistajuus ja yritysmalleja opetettaessa huomioidaan myös yhteisyrittäjyys.

4. Yliopistotutkimus ja -opetus huomioi osuustoiminnallisen liiketoimintamallin niin, että niiden älyllinen kapasiteetti on myös osuustoiminnan kehityksen tukena. Yhteiskunnan avainpaikoille sijoittuvilla työntekijöillä on mallin perusteet tiedossa eikä käyttäjäomisteinen malli tule yllätyksenä vastaan työelämässä.

Osuustoiminta merkitsee - Äänestäjäsi ovat osuuskuntien jäseniä ja keskinäisten yhtiöiden osakkaita

 

Syyskuussa 2018

Osuustoimintakeskus Pellervo ry
Osuustoiminnan neuvottelukunta