Suomalaiset osuuskunnat, kuten muutkin yritykset, tarvitsevat kohtuusääntelyä. Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo toivoo, että osuuskuntamuoto huomioidaan sääntelyssä tasapuolisesti muiden yritysmuotojen rinnalla. Huolena on, että osuuskuntien huomiotta jättäminen EU-tasolla johtaa sääntelyn kirjavuuteen kansallisella tasolla. Tästä seuraa kohtuutonta kilpailuvääristymää eri maissa toimivien osuuskuntien kesken.
– Keskeinen viestimme on, että EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. On keskityttävä siihen, jolla on eurooppalaista lisäarvoa. Seuraavan komission työohjelman ohjenuorana tulee olla järkisääntely, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko.
EU:n yrittäjyyspolitiikan on edistettävä yritysmallien moninaisuutta ja otettava huomioon osuuskuntien erityispiirteet. Osuuskuntien sääntelyn on oltava tasapuolista muiden yritysmallien rinnalla:
– Osuuskunnat eivät usein ole kuuluneet EU-yrityssääntelyn soveltamisalaan, mutta kansallisessa täytäntöönpanossa osuuskunnat on saatettu monessa jäsenmaassa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Silloin osuuskuntia kohdellaan eri unionimaissa eri tavalla, Kokko jatkaa.
Osuuskunnat eivät ole marginaalia: Euroopassa on yli 250 000 osuuskuntaa, joilla on 163 miljoonaa jäsentä ja ne työllistävät 5,4 miljoonaa ihmistä. Osuuskuntia on mikroyrityksistä suuryrityksiin. Ne toimivat kaikilla talouden aloilla teollisuudesta kauppaan ja palveluihin, terveydenhuollosta asumiseen, maataloudesta pankkitoimintaan sekä energiasta kulttuuriin.
Osuuskunta yhteisö- ja alustatalouden toteutusmalliksi
Pellervossa uskotaan vahvasti, että osuuskuntaa kannattaa hyödyntää mallina toteuttaa yhteisö- ja alustataloutta. Olisi hyvä, jos eurooppalainen lainsäädäntö ohjaisi innovatiivista yhteisyrittämistä osuuskuntamuotoon. Parhaimmillaan se mahdollistaisi resurssien, kuten työkalujen, autojen ja tilojen, tehokkaamman hyödyntämisen. Se myös edesauttaisi uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä ja kustannusten säästämistä sekä vahvistaisi yhteisöllisyyttä.
EU:ssa tulee myös vahvistaa alustaosuuskuntia vaihtoehtoisina malleina perinteisille alustoille. Niiden näkyvyyttä kannattaa unionissa lisätä. Osuuskunnat toimivat pitkäjänteisesti ruohonjuuritasolla ja edistävät siten paikallista kehitystä. Alustaosuuskunnat edesauttavat työntekijöiden oikeuksien toteutumista, mutta myös käyttäjien tietosuojaa asettamalla jäsentensä ja yhteisön edut etusijalle liiketoimintamalleissaan ja toiminnassaan.
– Osuuskunnat ovat tarpeen myös Ukrainan jälleenrakentamisessa. Rahan lisäksi siihen nimittäin tarvitaan hyviä tapoja toimia. Osuustoimintamalli on väline ihmisten toimeliaisuuden ja lähialueensa jälleenrakentamisessa. Sama koskee EU:n ulkopuolisia kehityshankkeita. Osuuskunnat vahvistavat yksityissektoria ja toimivat taloudellisen aktiivisuuden mahdollistajina, Mari Kokko muistuttaa.
Yhteisötalouden toteuttamiseksi osuuskunta on hyvä ja käytännössä testattu malli yhteisyrittämiseen ja yhteiseen järjestäytymiseen. Yhteiskuntavastuu ja yhteiskunnallisten päämäärien edistäminen on sisäänrakennettu osuustoiminnalliseen yritysmalliin.
Lue Pellervon vaaliohjelma: pellervo.fi/EU-vaalit
