Puheenjohtajan avauspuhe valtuuskunnan kevätkokouksessa 12.3.2024
Elämme keskellä maata repiviä kiistoja. Eilen alkaneen uuden lakkoaallon vaikutus on jälleen suuri. Se koskettaa eri toimialoja, ja haastaa raskaasti suomalaista yhteiskuntaa. Ammattiyhdistysliikkeen toimet näkyvät kuluttajien paniikkireaktioina – bensan hamstraaminen alkoi jo viime viikolla ja saa nähdä, käykö pian sama myös appelsiineille ja muille tuontihedelmille.
Suomen kannalta tilanne on kestämätön. Maakuva kärsii, talous kärsii, tavallisten ihmisten arki kärsii, tuottaja kärsii. Näin emme voi jatkaa, vastakkainasettelusta on päästävä yli. Molempien osapuolten pitäisi nyt tulla riittävästi vastaan. Suomi tarvitsee eväitä ja luottamusta kasvuun, ei kuilujen kasvattamista ja polarisaatiota.
Ensi kuussa on edessä kehysriihi, josta tulee varmasti vaikea. Tulemme näkemään uusia valtiontalouden sopeutuksia ja leikkauksia. Muita kuin haastavia vaihtoehtoja ei ole tarjolla. Meidän pitäisi löytää voimamme yhtenäisenä kansakuntana. Pelissä on kaikkien meidän tulevaisuus.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi uuden presidenttimme virkaanastujaistilaisuudessa sattuvasti: Kyllä tämä maa on arvoilla rakennettu. Luottamuksella itseensä ja toisiinsa. Ottaen vastuun itsestään ja muista, kukin mittansa mukaan, ja tuntemalla, mikä on oikein tai väärin. Sellainen on maailman onnellisin kansa.
Tähän aikaan sopii jälleen muistuttaa osuustoiminnan perimmäisestä ideasta: Se on rauhanomaista ryhmäkäyttäytymistä, sanotaan. Eli yksilöiden aktiivisuutta yhteisen edun saavuttamiseksi. Pellervo tarjoaa forumin myös erilaisten intressien kohtaamiselle hyvässä hengessä. Näin tänään täällä valtuuskunnassa. Mutta myös esimerkiksi Pellervon Päivässä huhtikuun 11. päivä, jossa tullaan näkemään kaupan ja tuottajien yhteisiä menestystekijöitä rakentava keskustelu, kun ohjelmalavalla kohtaavat SOK:n Hannu Krook ja HK Scanin Juha Ruohola.
Tänään meillä on esityslistalla muun muassa Pellervon lausunto osuuskuntaidentiteetistä – osuustoiminnan arvoista ja periaatteista. ICA, siis maailman osuustoimintaliitto, on edellisen kerran päivittänyt näitä toiminnan perustuksia vuonna 1995. Sen jälkeen on maailma muuttunut monella tapaa. Esitämme muun muassa ”kohtuullisuus”-sanan nostamista mukaan arvoihin, vieläpä koko osuustoiminnan ideaa summaavaan rooliin. Samoin ”kestävä kehitys” on meistä tärkeä mainita, osuuskunnan on toimittava kaikessa tekemisessään kestävällä tavalla.
Olemme käsitelleet identiteettiasiaa useammassa kokouksessa, myös ryhmätöinä. Kiitos valtuuskunnalle hyvistä keskusteluista ja kiitos myös niille, jotka ovat vastanneet sähköisiin kyselyihin. Yhteinen kanta on näin voitu muodostaa.
Tänään julkaisemme Pellervon eurovaaliohjelmaan. Sen tärkein viesti on, että suomalaiset osuuskunnat – niin kuin kaikki muutkin yritykset – tarvitsevat kohtuusääntelyä. Isoille asioille isoja linjoja, ei pienille asioille pikkutarkkoja linjoja. EU:n on parannettava päätöksentekokykyään, toimintakykyään ja yhtenäisyyttään.
Lisäksi toiveemme on, että osuuskuntamuoto huomioidaan sääntelyssä tasapuolisesti muiden yritysmuotojen rinnalla. Huolena on, että osuuskuntien unohtaminen – sivuttaminen – EU-tasolla johtaa sääntelyn kirjavuuteen kansallisella tasolla. Tästä seuraa kohtuutonta kilpailuvääristymää.
Haluamme myös, että osuuskuntaa hyödynnetään mallina toteuttaa yhteisö- ja alustataloutta. Olisi hyvä, jos eurooppalainen lainsäädäntö ohjaisi innovatiivista yhteisyrittämistä osuuskuntamuotoon. Parhaimmillaan se mahdollistaisi resurssien, kuten työkalujen, autojen ja tilojen, tehokkaamman hyödyntämisen. Se myös edesauttaisi uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä ja kustannusten säästämistä sekä vahvistaisi yhteisöllisyyttä.
EU:ssa tulee edistää alustaosuuskuntia vaihtoehtoisina malleina perinteisille alustoille esimerkiksi lisäämällä niiden näkyvyyttä ja tunnustusta paikallisissa yhteisöissä ja vahvistamalla alustaosuuskuntia paikallisen kehityksen edistäjinä helpottamalla paikallista kokeilutoimintaa ja strategisia kumppanuuksia.
Osuuskunnat ovat tarpeen myös Ukrainan jälleenrakentamisessa. Rahan lisäksi siihen nimittäin tarvitaan hyviä tapoja toimia. Osuustoimintamalli on väline ihmisten toimeliaisuuden ja lähialueensa jälleenrakentamisessa. Sama koskee EU:n ulkopuolisia kehityshankkeita. Osuuskunnat vahvistavat yksityissektoria ja toimivat taloudellisen aktiivisuuden mahdollistajina.
EU-vaaliohjelmamme otsikko on Osuuskunnat kestävän tulevaisuuden rakentajina. Tätä tavoittelemme niin Euroopassa kuin kotimaassakin. Olkoon se teemamme myös tänään. Kiitos kokousisäntä Valiolle, jossa muuten tänään jännitetään myös sitä, ottaako se jälleen ykköspaikan Suomen vastuullisimpana brändinä kuluttajien mielikuvissa. Tänään julkaistaan aihetta selvittävä laaja eurooppalainen tutkimus. Viime vuoden tulosten mukaan suomalaiset arvostivat erityisesti Valion kotimaista ruoantuotantoa, laadukkaita ja terveellisiä tuotteita sekä työtämme eläinten hyvinvoinnin ja ilmaston eteen. Nämä asiat ovat meille kaikille tärkeitä.
