Nuoret osuustoimijat – ja muutama vähän vanhempikin – kokoontuivat syyskuun lopussa Bulgarian Sofiaan keskustelemaan osuuskuntien johtamisesta ja demokraattisesta hallintomallista. Suomesta mukana olivat OP Uusimaan hallintoneuvoston jäsen Aleksi Lind, joka osallistui myös paneelikeskusteluun sekä Cooperatives Europen ja Pellervon hallituksen jäsen Anu Puusa.
European Youth Cooperative Forum – Youth & Cooperative Governance, jonka järjestelyistä vastasi Bulgarian Osuustoimintajärjestö CCU yhdessä Cooperatives Europen kanssa halusi löytää vastauksia erityisesti siihen, miten nuorten aktiivista osallistumista koko eurooppalaiseen osuustoimintaliikkeeseen voidaan lisätä ja mitä haasteita nuoret osuustoimijat kohtaavat ja miten haasteisiin voidaan vastata.
Innovaatiot ja arvot osuustoiminnan ytimessä
Aleksi Lind kertoo kokemuksestaan: ”Tunnelma Sofiassa oli innostava ja energinen. Oli todella hienoa nähdä, kuinka erilaisista taustoista tulevat nuoret olivat sitoutuneet kehittämään osuustoimintaa ja innokkaita jakamaan ideoitaan. Eurooppalainen osuustoimintaliike vaikutti silmissäni monimuotoiselta ja tulevaisuuteen suuntautuneelta, mutta samalla oli selvää, että sen on jatkuvasti uudistuttava ja otettava nuorten näkemykset paremmin huomioon säilyäkseen relevanttina ja elinvoimaisena. Osuustoiminnan on hyödynnettävä digitalisaation tarjoamat uudet mahdollisuudet ja mukautettava rakenteitaan vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Kokouksessa tiivistettiin hyvin, että ”osuustoiminta ei menesty, jos se ei ole älypuhelimissa” — tämä kuvastaa digitaalisten kanavien merkitystä osuuskuntien toiminnan tulevaisuudelle.
Keskusteluissa korostuivat erityisesti arvot ja kaupallisuus, viestinnän merkitys ja sen muotojen kehittäminen sekä koulutuksen lisääminen. Monet esitykset liittyivät osuustoiminnan ydinarvoihin ja sen tuottamiin hyötyihin niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Keskustelua herätti kuitenkin myös kaupallisuuden ja kilpailun merkitys, sillä vaikka osuustoiminta perustuu yhteisöllisyyteen, se on silti liiketoimintaa. Suomessa osuuskunnat ovat onnistuneet tasapainoilemaan kaupallisuuden ja arvoperustaisuuden välillä, mutta muualla Euroopassa kaupallisuudesta puhutaan vähemmän.
Osuuskuntien panostettava koulutukseen
Viestinnän rooli nousi esille erityisesti pohdittaessa, miten nuoria voidaan houkutella mukaan ja kuinka osuustoiminnan hyötyjä voidaan tuoda esiin heille. Nuoria ei pidä käsitellä yhtenäisenä massana, vaan heitä on puhuteltava yksilöllisesti ja erilaisilla tavoilla. On myös huomioitava, että eri toimialoilla toimivat osuuskunnat, kuten asuminen, finanssiala, päivittäistavarakauppa tai mikä tahansa valmistus, vaativat erilaisia lähestymistapoja. Viestinnässä on tärkeää olla kiinnostava, relevantti ja rohkea, erityisesti nykypäivän sosiaalisen median kyllästämässä maailmassa.
Kolmas keskeinen teema oli koulutuksen merkitys. Osuustoiminnasta on tärkeää opettaa jo kouluissa, mutta myös osuuskuntien sisällä on lisättävä ymmärrystä. Vaikka moni on osuuskunnan jäsen, ei hän välttämättä ymmärrä, mitä osuustoiminta käytännössä tarkoittaa tai miten se hyödyttää jäseniään ja paikallista yhteisöä. Koulutusta on laajennettava, jotta jäsenet voivat osallistua aktiivisemmin ja tietoisemmin osuuskuntien toimintaan.
Sain paljon uutta tietoa siitä, miten osuuskuntamallit toimivat eri puolilla Eurooppaa ja kuinka kulttuurierot vaikuttavat niiden johtamiseen. Yllättävää oli huomata, kuinka vahva rooli nuorilla jo on osuustoiminnassa joissakin maissa. Tämä ero osoitti, kuinka tärkeää on jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisilta, jotta osuustoiminnan tulevaisuus olisi entistä vahvempi ja kattavampi.”
