Sidosryhmien osallistaminen on vastuullisuustyön ytimessä. Yhdessä tekemisen ja (paikallis)yhteisön osallistamisen tulisi muutenkin olla erityisesti osuuskunnille luonteenomaista.
Sidosryhmien osallistaminen liittyy osuuskunnan toiminnan läpinäkyvyyteen ja lisää luottamusta sekä vahvistaa suhteita. Osallistamisen tarkoituksena on tietenkin saada sidosryhmien näkemykset osuuskunnan tietoon, vastata heidän toiveisiinsa ja huoliinsa strategisella tavalla sekä myös viestiä osuuskunnan omasta kestävyysnäkemyksestä.
Sidosryhmiä ovat esimerkiksi: jäsenet, työntekijät, rahoittajat, asiakkaat, hankkijat, yrityskumppanit, kansalaisyhteiskunta, viranomaiset, tutkijayhteisö, paikallisyhteisöt tai ammattiyhdistysliike.
Osallistamisen tulisi olla tavoitteellisesta ja rakentua selkeään prosessiin. Listatkaa sidosryhmät ja määritelkää ketkä ovat ensisijaisia, ketkä vähemmän tärkeitä. Pitäkää huoli, että listaa päivitetään ja seurataan jatkuvasti.
Kehittäkää osallistamis- tai sitouttamissuunnitelma, joka sisältää:
- Analyysin miksi mikäkin sidosryhmä on tärkeä osuuskunnalle
- Eri ryhmille tärkeimmät kestävyysteemat
- Kuka edustaa ryhmää ja sen tarpeita
- Mikä on sidosryhmän vaikutusvalta osuuskuntaan
- Kuka osuuskunnassa sisäisesti omistaa minkäkin ryhmäsuhteen
- Mikä sitouttamistaktiikka (tiedota, osallista, kumppani) sopii millekin ryhmälle
- Mitä minkäkin yleisön kanssa halutaan saavuttaa
- Osallistaminen voi olla:
- Informaation jakamista: raportteja, tiedotteita, julkilausumia ja jopa mainontaa. Se on yksisuuntaista ja passiivinen tapa osallistaa sidosryhmiä, mutta tiedottamisen avulla voi saavuttaa laajoja yleisöjä ja se voi olla hyvinkin tehokas oikeassa tilanteessa.
- Webinaareja tai kokouksia: oleellista tässä on kysymysten ja keskustelun mahdollistaminen.
- Työpajoja: tietyn kestävyyshaasteen ratkaisemiseksi (esimerkkinä hackathonit).
- Dialogia: jossa kerätään sidosryhmiä yhteen lisäämään ymmärrystä tietystä aiheesta, ratkomaan konflikteja tai yhteiskehittämään ratkaisuja.
- Neuvoa-antava ryhmä: kootaan sidosryhmistä ulkopuolinen vastuullisuusryhmä.
- Yhteistyötä: yhdessä toisten yritysten ja organisaatioiden kanssa työskentelyä eri verkostoissa tai kumppaneina.
- Palautteen kerääminen sidosryhmiltä:
- Kyselyt: vahvuutena on skaalautuvuus ja niitä voi käyttää lähes minkä kokoisen sidosryhmäyleisön saavuttamiseen. Jo se, että kyselyn lähettää, antaa viestin, että osuuskuntaa kiinnostaa muiden mielipide. Kyselytulosten jakaminen sidosryhmille on myös hyvää markkinointia.
- Haastattelut: yksilö- tai ryhmähaastattelut ovat hyvä tapa saada sidosryhmien mielipiteet tietoon.
- Sosiaalisen median analyysi: tähän on olemassa erillisiä työkaluja. Haasteena on, että metodi korostaa ääripäitä ja näkemykset eivät ole välttämättä kovin edustavia.
On tietenkin haastavaa osallistaa kaikkia sidosryhmiä jatkuvasti, mutta huolellinen ja jatkuva vaivannäkö vahvistaa suhteita ja voi avata kummallekin osapuolelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia.