Jäsenyyteni Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksessa päättyi joulukuun valtuuskunnan kokoukseen. Reilu vuosikymmen Pellervon hallinnossa, 9 vuotta valtuuskunnassa ja 3 vuotta hallituksessa, on näin jälkikäteen ajatellen kulunut nopeasti ja koen että nyt on omalta osalta aika tehdä tilaa uusille ajatuksille.
Tämä on ollut hieno matka minulle henkilökohtaisesti. Pellervo on perinteikäs yhteisö, siinä on vaikuttanut pitkä sukupolvien ketju isänmaamme rakentajia ja on ollut etuoikeutettua saada olla mukana ja liittyä tähän joukkoon. Antoisaa ei ole ollut pelkästään Pellervon luottamushenkilönä olo vaan kaikki ne tapahtumat joita Pellervo on mahdollistanut, kuten HLJ-kurssit ja -akatemiat, kielikurssit, kesätapahtumat, teemapäivät, Pellervon Päivät ja mitä kaikkea niitä onkaan ollut. Joka tapauksessa lukuisia tapahtumia ja foorumeita, joissa on saanut tutustua eri osuuskuntien luottamushenkilöihin ja vaihtaa ajatuksia, benchmarkata oman osuuskunnan käytäntöjä toisten osuuskuntien vastaaviin, oppia niistä ja ehkä antaakin oppia.
Osuustoiminnan tunnettuus keskusteluttaa meitä jatkuvasti. Täytyy tunnustaa, että osuustoiminta ei ollut minullekaan kovin syvällisesti tuttua ennen valtuuskunnan jäsenyyttä, vaikka olinkin monen osuuskunnan jäsen. Jäsenyys oli arkista, käytännöllistä, hyödyllistä, helppoakin ja yleensä jos asiat sujuvat ei niitä sen kummemmin välttämättä pysähdy miettimään. Tämäkin näkökulma on hyvä muistaa, kun mietitään, olemmeko tehneet riittävästi tunnettuuden parantamiseksi. Toki nykyään, kun kilpailuyhteiskunnassa elämme ja vaihtoehtoja riittää, on osuustoimintayritystenkin välttämätöntä seurata omaa julkisuus kuvaansa, tunnettuuttaan ja toimintatapojaan.
Edunvalvonta- ja edistämistyön tarve ei varmaan lopu koskaan. Siitä pitää huolen jo yhteiskunnan muutos ja ihmisten käyttäytymisen muutos ja se tarkoittaa, että yritystenkin on muututtava ajassa. Osuustoimintayrityksiin kohdistuvat odotukset ovat ehkä kovemmat kuin muilla yritysmuodoilla johtuen toiminnan kaksoisluonteesta. On liiketoimintakärki sekä yhteisöllinen kärki ja molempien osa-alueiden olisi hyvä toimia. Bisneksen pitäisi sujua, mutta myös jäsen palveluiden laatu ja jäsen tyytyväisyys ovat tärkeässä roolissa. Jos meillä on haasteita niin on myös mahdollisuuksia, osuustoiminnan arvot ja periaatteet vastaavat hyvin nykyihmisten vaateisiin ja ne kelpaavat kyllä myös muille yritysmuodoille markkinakilpailussa hyödynnettäväksi.
Edunvalvonnan ja edistämisen teemat ovat usein pysyviä tai vuosien työn vaativia. Otan yhden esimerkin. Tänä vuonna on puhuttanut paljon yritysten yhteiskuntavastuu, jota mm. pääministeri on perään kuuluttanut. Kun selasin Pellervon kokousten materiaaleja vuosien varrelta, niin käsiini sattui valtuuskunnan kokousesitelmä keväältä 2009. Siinä tutkija Titta-Liisa Koivuporras käsitteli aihetta Osuustoiminta ja yhteiskuntavastuu. Hänen ydinviestinsä olivat, että osuustoiminta on yhteiskuntavastuun kärjessä ja se asema pitäisi hyödyntää tai joku muu ehtii ensin ja osuustoimintayritysten pitäisi päästä pois turhasta ujoudesta ja tuoda hyvyyttään esiin, kaivaa yhteiskuntavastuu asiansa esiin ja viestiä ne yksilöllisellä tavalla.
Tämä oli siis 11 vuotta sitten ja sama asia on edelleen ajankohtainen. Jäin miettimään olemmeko tehneet riittävästi. Toki isojen osuuskuntien vastuullisuusraportit ovat hyvällä tasolla, mutta koko osuustoimintaa ajatellen tekemistä vielä riittää. Mielestäni koko osuustoimintakentän vastuullisuustekojen yhteen niputtaminen ja niistä viestintä on mitä luontevin tehtävä Pellervolle. Vastuullisuus kaiken kaikkiaan on sisäänrakennettu yritysmalliimme siten, että se on ikään kuin osa osuustoiminnan DNA:ta ja olemme hölmöjä, jos emme sitä täysimääräisesti hyödynnä ja siitä kerro.
Osuustoiminnan edistämisessä Pellervolla on oma tärkeä roolinsa ja nyt kun Pellervon perhe on saatu lähes täysimääräisesti kokoon S-ryhmän ja Tradekan jäsenyyden myötä, on tässä työssä entistä paremmat mahdollisuudet onnistua. Nykyisen strategian painopisteet ovat mielestäni kohdallaan ja olemme menossa oikeaan suuntaan. Vauhtikin lienee resursseihin nähden kohdallaan ja erityisesti kun muistetaan, ettei tämä työ ole verrattavissa pikamatkan vaan pikemminkin maratonin juoksuun.
Vaikka tässä jäähyväisiä jätänkin, ei osuustoiminnallinen vaikuttaminen osaltani lopu tähän kokoukseen.
Jatkan Metsä Groupissa emo-osuuskunnan hallituksessa ja yhdessä konserniyhtiön hallituksessa. Samoin jatkan OP-ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan hallintoneuvostossa ja olen vasta tänä vuonna aloittanut pankkifuusioiden seurauksena OP Etelä-Karjalan hallituksessa. Pakko tunnustaa, että olen tästä viimeisimmästä tehtävästä innoissani. On hienoa päästä aitiopaikalta tutustumaan oman maakunnan elinkeinoelämään, ihmisiin ja yrityksiin, joita laajasti rahoitamme ja joille tuotamme pankkipalveluita. Yllättävää on, että niin vain osuustoiminnasta voi vielä vuosikymmenten jälkeenkin löytää uusia piristäviä näkökulmia.
Kiitokset teille kaikille, valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille yhteisistä vuosista. Toivotan teille menestystä tehtävissänne. Uskon, että kun korona on joskus voitettu ja kokoontumisrajoitukset poistettu, emme halua viettää virtuaalista Pellervon Päivää, vaan tapaamme joukolla jossain. Sitä odotellessa voikaa hyvin!
Kiitos.
Timo Saukkonen
Kirjoittaja on Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen varapuheenjohtaja. Hän toimi Pellervon hallituksen jäsenenä 2018-2020 sekä valtuuskunnan jäsenenä 2008-2018. Kirjoitus perustuu Saukkosen Pellervon valtuuskunnassa 4.12.20 pitämään puheeseen.
