Helsinki Summer School (HSS)-kesäkoulu toteutettiin myös tänä vuonna Helsingin yliopiston, Hankenin ja Aalto-yliopiston yhteistyönä 5-21.8.2014. Kesäkoulun tarkoituksena on esitellä edellä mainittujen yliopistojen erikoisosaamista, siis poikkeuksellisia opetussisältöjä hyvää opetusta myöskään unohtamatta. Osa kurssitarjonnasta pysyy samana vuosien ajan, osa poistuu tai jää tauolle ja joka vuosi mukaan otetaan myös uusia poimintoja järjestävien yliopistojen tarjonnasta.
Myös meidän tutkimusjohtajamme oikeustieteen tohtori Hagen Henrÿn johtamalla Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin osuustoimintatiimillä oli ilo saada oma ”Co-operative Enterprise Law” -kurssimme mukaan tämän vuoden HSS-tarjontaan. Kurssin tarkoituksena oli tutustua suomalaiseen osuustoimintakenttään (johdatti ansiokkasti KTT Eliisa Troberg) ja kotimaisen osuuskuntalakimme vaiheisiin, mutta vähitellen edetä myös opiskelijoiden omien taustojen ja kotimaan kautta myös kansainvälisiin osuuskuntalakien trendeihin. Mutta miksi kansainvälinen osuuskuntalakikurssi järjestettiin juuri täällä Suomessa?
Yksi syy tähän voi olla mallikkaasti sujunut Co-op Network Studies (CNS)-yliopistoverkoston (osuustoiminnan ja yhteisötalouden yliopistoverkosto) taival Helsingin yliopiston koordinoimana ja yhteensä kahdeksan suomalaisen yliopiston voimin. Yhteistyö perustuu yliopistojen yhteistoimintaan, jota osuustoiminnan neuvottelukuntaan kuuluneet yritykset ovat tukeneet taloudellisesti. Tämä yhteistoiminnallinen opetusmalli on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Vaikka opetusta on tuotettu pienellä koordinaatiotiimillä, niin toiminta on jatkunut jo yhdeksän vuoden ajan yhteistyössä verkoston yliopistojen asiantuntijoiden kanssa. Toimintaamme tunnetaan myös Helsingin yliopiston yläportailla, mistä suunnasta saimme myös idean hakea mukaan tämän vuoden HSS-tarjontaan.
Osa kurssilaisista suoritti vielä omia yliopisto-opintojaan, toiset toimivat jo yrityksissä tai yhdistyksissä osuustoiminnan asiantuntijoina. Toisten tausta oli kauppatieteissä, suurin osa oli joko opiskelemassa tai opiskellut lakia. Kaikkia opiskelijoita kiinnostivat kuitenkin tasapuolisesti kiinnostavan kurssiin sisältyneet yritysvierailut. Ensimmäisellä viikolla meillä oli ilo piipahtaa Pellervo-Seurassa, jossa toimitusjohtaja Sami Karhu avasi kansainväliselle porukallemme suomalaisten osuuskuntien historiaa ja nykypäivää. Kahdella seuraavalla viikolla meillä oli erinomainen ilo vierailla OP-Pohjolassa, LähiTapiolassa ja Valiolla. Nämä tunnetut ja hyvin menestyneet suomalaiset yritykset loivat kurssin sisällöille mielenkiintoista pohjaa ja perspektiiviä. Esimerkiksi LähiTapiolassa havaitut yhtäläisyydet keskinäisen yrityksen ja osuuskunnan välillä kiinnostivat kovasti. Haluan tässä yhteydessä kiittääkin kertaalleen vielä kaikkia näitä yrityksiä mahdollisuudestamme vierailla luonanne. Arvostimme tätä kovasti!
Seuraava perustelu voi löytyä opetuksen ja tutkimuksen taustalla toimivista ihmisistä. Hagen tunnetaan kansainvälisenä osuuskuntalain asiantuntijana, joka on uransa aikana tehnyt laajaa yhteistyötä ja julkaissut aktiivisesti sekä yksin että yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa. Tältä pohjalta ei ole mikään ihme, että myös nykyisestä CNS-verkoston tarjonnasta löytyy kaksi osuuskuntalakiin liittyvää kurssia. Tähän verkostollamme on tosin ollut jo hyvää pohjaa Turun yliopiston dekaani, siviilioikeuden professori Jukka Mähösen pitkäjänteisen opetusyhteistyön myötä. Aikaisemman opetusyhteistyön kautta meillä on ollut ilo tutustua myös Helsingin yliopiston kauppaoikeuden professori Seppo Villaan. Nyt kesäkoulussa lähiopetuksena toteutettu kurssi perustuu CNS-kurssitarjonnan ”CNS-A2 Osuuskuntaoikeus II” – verkkokurssiin. Tavoitteenamme on ollut laajentaa opetustoimintaamme verkkokursseista myös lähiopetusta sisältävän opetuksen suuntaan, joten tämä kurssi tarjosi meille mielenkiintoisen pilotointimahdollisuuden.
Vielä edellistäkin merkittävämpi yliopistoverkostomme kehittämiskohde on ollut opetuksemme kansainvälistäminen. Tavoitteenamme on, että pidämme kiinni sekä tärkeäksi kokemastamme suomenkielisestä opetuksestamme, mutta samalla muokkaamme kurssejamme suuntaan, jossa niihin osallistuu myös sekä kansainvälisiä opiskelijoita että asiantuntijoita kansainvälisistä yliopistoista. Meidän HSS -kurssimme keräsi yhteensä 12 opiskelijaa 10 eri maasta. Kurssimme sisällöt herättivät kiinnostusta, sillä kauimpaa tulleet opiskelijat reissasivat Suomeen aina Afrikasta ja Etelä-Amerikasta saakka. Vaikka opetuksemme teemat ovat hyvin kansainväliset, opiskelijoita kiinnostivat suomalaiset osuuskunnat, maailmalla kovasti arvostettu suomalainen yhteiskunta ja laadukas koulutusjärjestelmämme, kaunis luontomme ja tietysti Helsinki.
Viimeinen vastaukseni alussa esittämääni kysymykseen on uusi osuuskuntalakimme. Useimmat opiskelijoistamme olivat kuulleet siitä ja sen uudet ulottuvuudet, erityisesti mahdollisuus perustaa yhden hengen osuuskunta, herättivät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Myös tällä kurssilla nousi esiin, että Suomea pidetään eräänlaisena osuustoiminnan mallimaana ja siksi Suomen osuuskuntalain muutoksille annettiin myös paljon painoarvoa. Esimerkiksi uudet yhtäläisyydet osuuskunnan ja osakeyhtiön välillä kiinnostivat. Jätän tämän jatkopohdinnan todellisille asiantuntijoille, mutta sen näin lähietäisyydeltä opetusta ja monenlaisia keskusteluja kuullut humanistikin ymmärtää, että elämme globaalissa maailmassa jossa myös eri maiden osuuskuntalakien kehityskaaret vaikuttavat toisiinsa.
Nämä olivat allekirjoittaneen näkökulmasta syitä siihen, miksi kansainvälinen osuuskuntalakia käsittelevä kurssi järjestettiin Suomessa. Mutta Hyvä Lukija, mitä arvelet, unohdinko tästä vielä jotain oleellista? Ja toiseksi, kokeillaanko järjestää tämä kurssi uudelleen myös elokuussa 2015?
Pekka Hytinkoski
