Tulevaisuuden näkymät

Hieman täytyy pyytää anteeksi blogin viivästymistä. Valmistumisen kanssa on pitänyt kiireitä ja siihen liittyen voisinkin hieman kirjoitella Tiimiakatemialta valmistuvien tulevaisuuden näkymistä.

Kuten jo ensimmäisessä tekstissäni sivusinkin, löytää moni tiimiakatemialainen oman juttunsa jo koulutuksen puolivälissä ja lähtee rakentamaan yritystään ja uraansa sen parissa. Esimerkiksi Asiakasnäkökulman jätkillä homma rallattaa ja he jatkavat asiakaspalvelun kehittämistä asiakasyrityksilleen nyt ja tulevaisuudessa. Huoltokukolla on kivijalkaputiikki Jyväskylässä ja olen jäänyt käsitykseen, että toiminta ei ole jäämässä vain yhteen toimitilaan. Esimerkkejä on olemassa läjäpäin ja niistä varmasti yksi hienoimmista on myös Taivas+Helvetti –kirjassakin esiintynyt Suvi Widgrén, joka pyörittää nykypäivänä viittä eri Vila-liikettä.

Tiimiakatemia aukaisee myös muita mahdollisuuksia. Minä ja ”Veksi” tiimistäni teimme opinnäytetyön sijoittamisesta, sillä olimme molemmat aiheesta kiinnostuneita (molemmilla myös kokemusta talouden johtamisesta). Lähdimme tekemään opinnäytetyötä ensisijaisesti erilaisten hyötyjen kautta ja mietimme verkostoitumista ja aihealueen osaamisen kasvattamista. Tapasimme meille paljon hyödyllisiä ihmisiä haastatteluiden tiimoilta ja homma lähti muutenkin hieman lapasesta, sillä alkuperäisestä pienestä ideastamme lähti lumipalloefekti liikkeelle, jonka seurauksena näyttäisi vahvasti siltä, että vuonna 2016 pullahtaa meidän kirjoittamamme tekele ”Yksinkertainen opas aloittelevalle sijoittajalle”. Käyntikorttiin voi taas täräyttää uuden tittelin, nimittäin kirjailijan. Tarkemmin en vielä tässä vaiheessa avaa yksityiskohtia, sillä kustannussopimukset ynnä muut on tarkoitus hoitaa sitten, kun tulemme alkukesästä takaisin maailmanympärimatkaltamme.

Tärkeimpiä oppeja, jota Tiimiakatemialta saa, on kyky tehdä osaamisesta liiketoimintaa. Tästä hieno esimerkki on meidän tiimimme Hanne Eskelinen, joka aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa graafista fasilitointia. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että hän piirtää esimerkiksi yritysjohdon vision luonti-palaverin visuaaliseksi mallinnokseksi tai minkä tahansa prosessikuvauksen. Tästä ilmeisen moni on valmis maksamaan ja itse kuvat ovat toimineet referenssinä sen verta hyvin, että töitä on käsittääkseni jo sovittu ensi vuodellekin useampi.  Tiimiakatemialla osaa tunnistamaan omia vahvuuksia ja osaamistaan, sekä tuotteistaa ne. Pelkästään mallintava piirtäminen on tuonut meidän osuuskuntamme kassaan useita tonneja.

Merkittävä vähemmistö Tiimiakatemialta valmistuneista jatkaa myös tiimityöskentelyn ja –oppimisen parissa. Tiimiakatemioita tulee jatkuvasti lisää ympäri maailmaa ja ne tarvitsevat osaavaa valmennusta, jotka myös levittävät Tiimiakatemian kulttuuria ja ymmärrän varsin hyvin, miksi osa tiimiakatemialaisista rakastavat niin paljon arkeaan, että haluavat jatkaa samanlaisessa ympäristössä, joka on antanut heille niin paljon, että he haluavat jakaa saman muidenkin kanssa, sekä pysyä suutarina lestissään. Tiimityöskentelyn ja tiimioppimisen parissa lähes kaikkia Tiimiakatemian käyneitä voidaan kutsua alan osaaviksi asiantuntijoiksi ja moni tekeekin siitä uransa.

Tiimiakatemia tarjoaa pohjan monenlaisen ammattiuran aloittamiselle ja kaikesta eniten se tarjoaa yrittäjäasennetta, jota tulevaisuudessa tarvitaan oli sitten yrittäjä tai työntekijä. Itse olen ko. lafkalle kiitollinen kehittymisestäni ja omaan tulevaisuuteeni olen luottavainen. Ensimmäisenä tapetilla on nyt kirjan kirjoittaminen ja alkaa näyttää vahvasti siltä, että pankinalalla tulen viettämään lähitulevaisuuteni. Katsotaan jäänkö sille tielleni pidemmäksikin aikaa.

Hyvää uutta vuotta 2015 kaikille lukijoille!

Jaa artikkeli

Lue myös

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid