Mitä Tiimiakatemialla oppii?

Vastaus otsikon kysymykseen: Yrittäjyyttä. Tiimiakatemialla ulos putkahtelevat yrittäjäopiskelijat oppivat melko monipuolisesti liiketoiminnan eri osa-alueita, sekä moni tietysti erikoistuu tekemällä hänelle kiinnostavimman alueen hommia, josta aikoo uraa lähteä luomaan. Jos esimerkiksi markkinointi on se oma juttu, on helppo hakeutua markkinointitaitoja kehittäviin projekteihin, sekä käydä asiakkaiden luona, joilla tarvetta markkinoinnin kehittämiseen olisi. Kun tekee tarpeeksi ja monipuolisesti vaikka nyt markkinoinnin saralla hommia, voi kolmessa ja puolessa vuodessa olla kerättynä vaikuttava määrä kokemusta, jolla poiketa työnhaku tilanteessa perinteisestä liiketoiminnan opiskelijasta.

Kuten jo hieman viime tekstissäni sivusinkin, Tiimiakatemialla oppii näkemään liiketoimintamahdollisuuksia, sekä tekemään osaamisesta liiketoimintaa. Tämä kyky ei todellakaan ole kaikilla sisäänrakennetusti, mutta sen voi oppia ja sen oppii suurin osa Tiimiakatemiaa käyvistä ihmisistä. Tässä samassa syrjässä oppii luonnollisesti hinnoittelemaan itsensä ja työnsä, jotta toiminta on myös taloudellisesti kannattavaa.

Ensimmäisenä vuonna vielä, kun kukaan ei vieläkään ymmärrä mitä ollaan tekemässä (kuuluu prosessiin, avaan myöhemmin), jolloin tehdään töitä aivan liian halvalla ja huomataan, että rahamäärä ei kerry ja kuluja kuitenkin riittää. Olisi eri asia, jos strategisena valintana jollekin asiakkaalle ensimmäinen prokkis tehdään sisäänheittona halvalla myöhempien jatkokauppojen toivossa, mutta ekana vuotena näin harvemmin on. Myöhempinä vuosina osaamisen taso on korkeampaa, neuvottelutaidot ovat paremmat, sekä oma työ osataan hinnoitella paremmin ja näin ollen liikevaihto tuppaa monesti olemaan moninkertainen viimeisenä vuonna ensimmäiseen tai toiseen vuoteen nähden.

Hinnoittelun taitaminen ynnä muu yleensä kehittyy sitä myötä, kun aletaan ymmärtää liiketoimintaa taloudelliselta kannalta. Tiimiakatemiasta on se apu, että siellä oppii oman kokemuksen kautta kassavirrasta, budjetoinnista, katteista, tilikausista ja niin edelleen. Vaikkei kaikilla riitäkään mielenkiinto opetella tarkemmin talouden puolta yrittämisestä, lähes kaikki silti ymmärtävät peruslainalaisuudet kannattavalle liiketoiminnalle ja nimenomaan kantapään kautta. Yleensä tämä tapahtuu viimeisillekin mohikaaneille siinä vaiheessa, kun tulee ns. kuiva kausi. Meillä se osui toisen vuotemme keväälle, jolloin muutimme järjestelmämme ”yhteiskassaksi” eli tulot jaetaan kaikkien kesken tasan. Tämä heikensi merkittävästi rahasta motivoituneiden innostusta ja nopeasti huomasimme olevamme ”kassakriisissä”, kun liikevaihto matelee, isoja laskuja on vastassa, sekä vielä pitäisi investoida kesäravintoloihin. Pienen hampaidenkiristelyn jälkeen pistimme hihat heilumaan ja saimme rahat kasaan viime tingassa. Tämän jälkeen viimeisimmätkin uppiniskat alkoivat ymmärtää mitä lakeja liiketoiminta tottelee.

Meidän tiimimme koostui alkuunsa kahdestakymmenestä toisilleen tuntemattomasta henkilöstä. Meitä oli joka lähtöön aina maailmankatsomuksista musiikkimieltymyksiin. Kun sillä porukalla perusti yhdessä yrityksen ja piti aloittaa liiketoiminta, oppi tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Kuten Tiimiakatemian nimestäkin voi päätellä, tiimityöskentely on keskiössä ja harvaa voi kutsua huonoksi ryhmätyöskentelijäksi 3,5 vuotta äherrettyään tiimiyrityksessä.

Parhaat työkalut kuitenkin Tiimiakatemia jättää myynti- ja ”tietopääoman hallinnan” taitoihin. Toisin sanoen kaikki joutuvat myymään, milloin omaa tai jonkun toisen tuotetta, milloin osaamistaan. Tässä ehkä päästään siihen syyhyn suurimmilta osin käsiksi, miksi ”TA:lta” niin moni työllistyy suhteessa muihin kouluihin (yli 90% viime vuosina 6kk valmistumisesta). Suurin osa osaa Tiimiakatemian jälkeen myydä itsensä tulevalle työnantajalleen haastattelussa ja he tietävät miten se tapahtuu. Toinen syy korkeaan työllistymisprosenttiin on 3,5 vuotta kestävä verkostoituminen ja osaamisen osoittaminen opiskeluaikana. Tiedän useita henkilöitä, joita projektien jälkeen kosiskellaan jo kesken opiskelujen töihin asiakkaalle, sekä monet sopivat olemassa olevien asiakkaiden kanssa työpaikat valmistumisen jälkeiselle ajalle.

Vielä olisi paljon hyviä juttuja kerrottavana, mutta ei vedetä liian pitkäksi. Hienoa, jos jaksoit lukea sepustuksiani ja katsotaan kirjoitanko tulevaisuudessa lisää. Tekstin julkaisun aikana olen tiimini kanssa nauttimassa yhdestä 3,5 vuoden yhteisen uurastuksen hedelmistä, nimittäin 105 päiväisellä reissulla maapallon ympäri.

Kiitos ja kuulemiin,

Heikki Martikainen

Jaa artikkeli

Lue myös

Kuka osuuskunnan omistaa, ellei sen jäsen?

Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.

Mikä merkitys demokratialla oikeastaan edes on – yhteiskunnassa tai osuuskunnassa?

Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.

Mari Kokko: Osuuskunta on väylä yrittäjyyteen 

Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.  

Yhteisöexit – Mitä jos perustajat myisivät alustansa käyttäjille?

Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid